Luku 9: Ilkeän kuningattaren... tai noidan kohtaaminen

Start from the beginning
                                    

"Non, non! Ei mökille!" Lumiére varoitti. Kuultuaan sanan mökki, Amelia avasi silmänsä ja huomasi olevansa takaisin seitsemän kääpiön mökin luona. Eivätkö he tulleet just sieltä? Juuri, silloin hän näki, kuinka sotkuinen hän oli. Hänen vasemmassa polvessa oli haava, joka vuosi vähän ja kirveli paljon. Hänen vaaleanpunaiset pitsi hihansa olivat kaikki pilaantuneet niin että melkein voisi sanoa ettei hänellä ollut enää hihoja.

Mutta silloin mökin ovi aukesi ja sieltä tuli esiin paha kuningatar noitana. Amelia huusi kovasti kauhusta että Elizabeth, Olivia ja Dawson hyppäsivät pois ja juoksivat syrjään.

"Sacrebleu! Millaiset keuhkot tällä tytöllä on." Lumiére huomautti pitäessään "kätensä" päänsä lähellä, missä hänellä olisi ollut korvat.

Noita otti hyödyn ja käytti keppiään lyödäkseen jalkoihin niin että Amelialta meni tasapaino ja hän kaatui maahan loukkaantuneella polvella. Tämä aiheutti enemmän kipua, että Amelia päästi irti Lumiéresta.

"Mademoiselle!"

"Juokse! Pelasta itsesi!" Amelia huusi.

"Non! En jätä sinua tämän pahan noidan kanssa." Lumiére sanoi.

Noita oli lähellä saada heidät käsiinsä, mutta juuri silloin hän näytti huomaavan jotain ja pelästyi perääntyen. Amelia katsoi samaan suuntaan ja huomasi jonkun seisovan siellä. Pitkien ja leveiden hartioiden perusteella voisi sanoa että hän oli selvästikin mies. Hänellä oli valkoinen viitta-huppu, joka peitti hänen kasvonsa. Sen alla voi nähdä oranssin tyylikkään liivin, jonka alla oli valkoinen paita ja tummansiniset housut ja tumman ruskeat saappaat.

"Joten se olet sinä!" Noita sanoi. Sinä? Onko hän se jota Pimeyden Mestari jahtaa?

Muukalainen nosti kätensä ja siihen ilmestyi ... 'Keyblade?' Amelia tiesi tämän koska hänen iso sisko Maria pelasi paljon Kingdom Hearts -pelejä. No, hän ei ole vieläkään pelannut uusimpia, kuten 2.8 ja kolmatta, mutta ne ovat hänellä tiedossa. Mutta tuota Keybladiä hän ei ole koskaan nähnyt missään peleissä. Ja hän oli melko varma, ettei sitä ole myöskään uudemmissa peleissä. Tai niin hän epäili. Keybladissä oli ainutlaatuinen sydämen muoto, jossa oli neljä väriä ja kolme pientä sydäntä päässä.

Mies osoitti Keybladiä noitaa kohti ennen kuin lausui voimakkaalla selkeällä äänellä.

"Palaa tarinaan ja rooliin, johon kuulut!"

Juuri silloin noidan takana ilmestyi musta-aukko, ja siitä voimakas voima alkoi vetää häntä sisään. Vaikka noita yritti vastustaa pyörteen imua, se oli vahvempi kuin hän. Ennen kuin mitään muuta ehdittiin sanoa tai tehdä, se nieli hänet sisään huutaen. Sen jälkeen muukalaisen kädessä oleva Keyblade kutistui tavallisen avaimen kokoon ja hän väänsi sitä kädessään kuin lukitsi jotain sen kanssa, jolloin portaalin kutistu olemattomiin.

"Sacrebleu! Mikä se oli?" Lumiére ihmetteli.

"Lähetin hänet omaan maailmaansa, minne hän kuuluu" muukalainen selitti astuessaan lähelle heitä. Amelia ei ollut ensin varma, pitäisikö hänen luottaa tähän muukalaiseen, mutta sitten mies polvistui ja asetti kätensä alas, jolloin jotain pientä pystyi tulla alas tai tulla esiin. Silloin Amelia huomasi, että Elizabeth, Olivia ja Dr.Dawson tulivat alas muukalaisen kädestä ja he juoksivat hänen luokseen.

"Amelia, oletko kunnossa?" Elizabeth kysyi.

"O-olen kunnossa." Amelia sanoi, vaikka hänen haavaansa sattui edelleen.

"Mitä teille tapahtui? Juoksitte nyt noin vaan pois jättäen meidät yksin." Lumiére kysyi.

"Ensinnäkin, jos se näytti karkaamiselta, vakuutan että teimme sen hyvästä syystä. Emme halunneet ottaa mitään riskiä ​​että noita veisi meidät kaikki Pimeyden Mestarille. Lisäksi hän osaa huutaa todella kovaa." Elizabeth selitti.

"Mutta sitten löysimme tämän herrasmiehen ja hän tarjoutui auttamaan meitä." Dr.Dawson selitti ja hän tarkoitti sillä muukalaista.

Huppupäinen muukalainen siirtyi lähemmäksi katsomaan Amelian haavaa. Hetken kuluttua hän repäisi palan viitastaan, otti jonkinlaisen pienen pullon viittansa alta, kaatoi pullosta vähän nestettä kankaanpalaan ​​ja puhdisti haavan ennen kuin sitoi hänen polvensa. Sinä hetkenä Amelialla oli outo tuttu tunne. Tuntui samanlaiselta kun hänen isänsä auttoi hänet ylös, kun hän kaatui ja satutti polvensa pienenä.

"Kiitos" Amelia sanoi. "Kuka sinä olet?"

"Nimeni on Sao Darens." Muukalainen sanoi samalla kun otti huppunsa pois paljastaakseen kasvonsa. Hän oli oikeastaan aika ​​komea mies. Hänellä oli metsänvihreät silmät ja ruskeat hiukset pienessä poninhännässä. Hänellä oli vaalea puhdas parran alku ja jokin hänessä tuntui mukavalta. Tunne, että hän on vahva, mutta ystävällinen ja myötämielinen henkilö. Kuten se tunne omaan isäänsä, että hän suojelee sinua kaikilta vaaroilta, mutta tämä oli jotain muuta, jotenkin paljon enemmän. Ihan kuin tämä mies voisi mennä koko maailmaa vastaan ​​suojellakseen kaikkea mitä hän rakastaa. Jos asia on näin, niin Amelialla oli melko varma tunne, miksi Pimeyden Mestari jahtaa häntä.

Disney Magic KingdomWhere stories live. Discover now