Kaiken alku ja juuri

Nyt herra Matela || luku 23

Ollin nk:

Kävelimme muiden luo rantasaunaan ja saunan ovella virnistin vielä Empulle.
"Mikäs teillä kesti?" Niko kysyy ylälauteilta.
"Joko saa onnitella pienestä" Porko kysyy ja saa muutkin nauramaan.
En jaksanut edes yllättyä hänen ajatuksen juoksustaan.
"Eihän sitä vielä tuollaisesta" sanon ja nousen muiden viereen lauteille raivaten samalla Emilialle tilaa viereeni.
Istuimme saunassa ja juttelimme kaikesta mahdollisesta.
"Haluaisitteko te lapsia" Emilia kysyy yllättäen vierestäni.
Minun vastaukseni hän kyllä tietää jo, mutta en ole itsekkään tullut ajatelleeksi, että muutkin bändin jäsenet voivat sellaisia pikkuriiviöitä hankkia.
"Ei oo oikein mun juttu ehkä, tai mistä sitä tietää." Niko sanoo toisesta päästä saunaa.      "Oishan se mahtava saada sellane pikku Hokka joka lähtee rundeille aina eturiviin." Joel sanoo.
Hämmästyin, koska ajattelin että Joel on ihminen, joka pärjää vallan mainiosti ilman lapsia.
"Se ois kyllä super siistii! Siis mä oon haaveillu ehkä jopa kolmesta lapsesta." Aleksi sanoo keskeltä lauteita.
"Wohoou Aleksii kelaa sulle kolme pikku Aleksia mukaan." Tommi sanoo hymyillen.
"Ja siis joo, kai se ois ihan mukava saada sit vähän vanhempana muksu tai pari." Hän lisää. Voisin vallan mainiosti kuvitella Tommille kunnon suurperheen.
"Nonii vika järvessä on mätämuna" Porko hihkaisee ja hyppää lauteilta kohti laituria.
Katson laiturilta kuinka Ale ja Porko hyppäävät yhdessä järveen ja tulevat melko vikkelään pois sieltä.
"Ihan sairaan kylmää!" Ale sanoo ja juoksee takaisin saunaan räiskyttäen kylmää vettä päälleni.
Päätän itsekkin käydä pulahtamassa, tönäisen Joelin ja Nikon järveen ja hyppään itse perässä. Saan varmaan jonkun hypotermian. "Senkin saatanan mulkku!" Joel sanoo uidessaan kohti laituria.
Emilia vain nauraa laiturilla kun jonotamme Nikon kanssa laiturin juurella, koska Joel hidastelee tahallaan ilmeisesti kostoksi.
Vihdoin pääsemme kaikki saunaan lämpimään. Emilia pysyy jostain syystä melko kaukana minusta. Sitten tajuan, että uimahousuni ovat läpimärät kylmästä vedestä. Menen tarkoituksella ihan Empun viereen, jolloin hän kiljaisee ja koittaa työntää minua kauemmas.
"Sä oot ihan kylmä! Teit ton tahallaan" hän sanoo hymyillen. Virnistän vain ja heitän lisää löylyä.

"Olli! Tuu tänne mä tein sulle voileivän" Emilia huutaa minulle olohuoneeseen. Nousen ylös ja näen Empun märkien hiuksien kastelevan hänen yöpaitansa selän.
"Sun paita on ihan märkä" sanon ja osoitan Emilialle hänen selkäänsä.
"No mä tunnen sen kyllä" hän vastaa hieman ärtyneesti.
"Häh" sanon ihmeissäni hänelle.
Onkohan jotain tapahtunut.
"Niin että tunnen sen kyllä itsekkin" hän sanoi taas hieman tiuskaisten.
"No kyllä mää nyt sen tajusin, mut miks sä mulle tiuskit siitä ettet ite laita hiuksias kiinni" minuakin alkaa ärsyttämään Empun käytös, koska enhän minä tuohon ole syyllinen.
Emilia alkaa nauramaan.
"Senkin hupsu! Oot sulonen kun suutut" hän lisää nauraen.
Katson häntä hämmästyneenä ja siitähän nauru vasta yltyykin.
"Kertokaa toki mullekkin!" Ale huutaa vessasta. Ilmeisesti hampaitaan pesemässä.
"Nokun en mä tiiä mikä tolle tuli" huudan hänelle takaisin ja katson Emiliaa hetken hymyillen. Kaappaan hänet halaukseen ja kuiskaan: "senkin känkkäränkkä mä kostan tän sulle vielä meidän huoneessa"
Emilia nostaa katseensa nopeasti minuun ja virnistää.
"Mitäpä jos mä karkaan Porkon viereen" hän sanoo ja nauraa.
"Rangaistus tapahtuu siellä sitten." Sanon ja nappaan voileipäni olohuoneeseen.
Istun Tommin viereen ja pian Emppukin pujahtaa kainalooni.
Tommi katsoo hetken vasenta kättäni ja lojauttaa minua sellaisella voimalla selkään, etten ihmettele vaikka sisuskaluni olisivatkin peräsuolesta lähtien pöydällä.
"Pojjaat! Tulkaa tänne äkkiä!" Hän kajauttaa niin, että varmasti vastarannallekkin kuului.
Pian Joel, Ale, Porko ja Niko saapuvat paikalle.
Tommi osoittaa välittömästi minun ja Empun vasenta kättä ja katsoo sitten taas muihin.
Muut ilmeisesti tajusivat, mutta Porko katsoo hetken ihmetellen ja kysyy sitten: "aihäh"
Purskahdamme nauruun ja katson häntä oletko tosissasi ilmeellä.
Sitten hänenkin ilme kirkastuu ja hän halaa meitä molempia.
"Onnee teille ny sitte! Koska häät pidetää?" Niko kysyy.
"No mä haluun ehottomasti kesähäät ni varmaan sitte ens kesänä." Emilia sanoo.
Kello lähenee jo kahta yöllä kun kannan Emiliaa kohti sänkyä.
"Yrittäkää sitten edes olla hiljaa!" Porko huutaa peräämme.
"Saa nähä" huikkaan takaisin leikkimielisesti ja virnistän Empulle.
Rojautan hänet sängylle ja hyppään siihen päälle.
Eikös se niin ole että kirsikka kakun päälle?
Noh, asiaan!
Suutelen Emilian kaulaa ja kuulen kuinka hän huokailee hiljaa. Vihdoin löydän ilmeisen aran paikan kun hän päästää pienen voihkaisun.
"Hssst piti olla hiljaa" kuiskaan kiusallani hänen korvaansa.
"Nyt herra Matela kuule" Emilia sanoo.

Makaamme molemmat hieman hengästyneinä sängyllä. Päähäni jäi vain lause: "Nyt herra Matela kuule" ja sitten muuten mentiin.
Kuulen kuinka olohuoneen kello lyö kolme yöllä. Toivottavasti muut eivät ole kuulleet mitään!
Silittelen Empun hiuksia ja kehun häntä.
Eikös hyvä poikaystävä ja kihlattu tee niin?
Pian kuulen hiljaista tuhinaa vieressäni ja menen itsekkin lähemmäs häntä. Suljen silmäni ja muistikuvani päättyvät siihen.

•

Noniiin! Oon jotenkin paljon motivoitunu yhtäkkiä kirjottamaan🤩 Toivottavasti tykkäätte kirjasta ja luette lukuja innolla🤟🏼