Hoseok yritti laskea matikan tehtäviä, mutta se ei tuntunut onnistuvan sitten millään lailla. Kaikki kaavat vain sekoittuivat, kun hän yritti saada niistä jotain selvää.
Häntä ärsytti ja hermostutti nyt aivan kaikki. Koulu, matikka, ihmiset. Ihan kaikki. Pari minuuttia sitten Hoseok oli jo suuttunut omille hiuksilleenkin. Mokomat olivat koko ajan naamalla.
Hoseok hengitti rauhallisesti sisään ja ulos, yrittäen rauhoitella itseään. Matematiikan tehtävät saisivat nyt odottaa vähän kauemmin. Hän nousi ylös sängyltään ja avasi puhelimensa lukituksen. Jungkook oli taas missä lie, eikä hän tietenkään ollut ilmoittanut itsestään sitten yhtään mitään.
hob1
mis vitus oot?
jeonkook
öh
jeonkook
no koht siel
hob1
aha
hob1
onks kaikki okei?
jeonkook
on? entä sul
hob1
no rehellisesti sanottuna ei
jeonkook
okei..
jeonkook
no puhutaa ku pääsen sinne
jeonkook
jos siis ees haluut puhuu
hob1
ihan sama
jeonkook
nähää koht
hob1
mm