Prologi (1/2)

20 3 3
                                        

Shane heräsi veljensä, Andyn, ravisteluun.
"Shane! Sinulle tulee kohta kiire", pikkuveli hoputti neljä vuotta vanhempaa isoveljeään.

Oli jälleen kuun ensimmäinen päivä ja se tarkoitti jälleen lähtöä kahdeksi kuukaudeksi kaartin palvelukseen. Kuun viimeisenä päivänä täytyisi olla Eganin kartanolla.
Shane kääntyi toiselle kyljelleen veljensä puoleen. Hän raotti silmiään ja katsahti Andya naurahtaen.

"Hereillä ollaan", Shane sanahti hieman väsyneenä, "ei tässä mikään kiire edes olisi. Vaikutat siltä kuin haluaisit päästä minusta eroon", Shane jatkoi naurahtaen.

"Egan on tarkka että olette ajoissa. Sanoit sen itsekin", Andy tokaisi nojaillessaan Shanen sängyn reunaan käsillään.

Shane naurahti taas ja pörrötti pikkuveljensä jo valmiiksi sekaisia hiuksia, kun nousi ylös. Hän suuntasi pois huoneestaan tuvan puolelle. Andy seurasi hänen perässään ja istahti puupenkille.

Shane käveli tuvan läpi peseytymishuoneeseen, jossa kaartin univormuni roikkui naulakossa. Shane nappasi edellisiltana pestyn univormun käteensä ja tottunein ottein puki sen ylleen.

Hän palasi tuvan puolelle vielä vyötään sitoen, mutta pian sai senkin oikealle kireydelle. Shanen reppu lojui tuvan pöydällä. Hän oli pakannut sen jo edellisiltana. Nopeasti hän vain tarkisti, että kaikki tarvittava oli repussa. Sitten hän nakkasi repun selkäänsä ja kiinnitti pöydällä myös olleen miekkakotelonsa vyötärölleen.

Andy oli tutkiskellut veljensä miekkaa käsissään, mutta huomatessaan Shanen saaneen miekkakotelon paikalleen, ojensi pikkuveli miekan Shanelle.

"Jos sitten meinaat taas harjoitella miekkailua yksiksesi, koita pitää huoli ettet huido itseäsi taas", Shane muistutti hymyillen ja otti miekan vastaan. "ja muista sitten myös hoitaa tuota" hän jatkoi ja nyökkäsi Andyn kädessä olevaan, sidottuun haavaan päin.

Viimeksi kun veli oli harjoitellut miekkailua, hän oli onnistunut viiltämään itseään käteen.

"Joo, joo. Kun tulet takaisin, olen sinua parempi miekkailemaan", Andy totesi virnistellen.
"No katsotaan sitten", Shane naurahti, "Nähdään sitten kun Egan suostuu taas vapauttamaan meidät kaartista. Pidä talo pystyssä", hän totesi.

Kaartista ei ikinä tiennyt kunnolla milloin pääsi pois. Yleinen Kaartin palvelus aika oli kaksi kuukautta ja sitten viikon loma, mutta ei ollut mikään ihme, jos aika venyi tai loma lyhentyi.

Shane pörrötti vielä kerran Andyn ruskeita hiuksia ja Andy hymyili nyökäten.

"Nähdään sitten", pikkuveli sanahti.
Shane heilautti tuolle kättään ja suuntasi ulos talosta ja pihan läpi talille.

"Sano Tomille heippa", Shane naurahti Kaspianille, Andyn hevoselle, kun asteli sisälle talliin.

Shane valjasti Tomin tottuneesti ja talutti sen ulos tallista. Hän hyppäsi hevosensa selkään ja lähti ratsastamaan kohti Eganin kartanoa, jättäen Trewelin taakseen.

Joka kerta Andyn yksin jättäminen loppujen lopuksi määrittelemättömäksi ajaksi tuntui isoveljestä pahalta. Nyt se tuntui vielä pahemmalta kuin ennen. Nyt hän ei välttämättä edes tulisi takaisin. Mutta oli pakko yrittää sitä mitä hän oli suunnitellut jo jonkin aikaa.
Shane ei ollut maininnut Andylle mitään tehtävästään, jotta pikkuveli ei joutuisi tietojensa takia ongelmiin.
Pikkuveli oli kuitenkin vasta 15-vuotias. Tuon kokonaan yksin jättäminen tuntui ennemmin hylkäämiseltä, vaikka syy tässä tapauksessa olikin hyvä.

Shane pyyhki Andya koskevat ajatukset taka-alalle ja vakuutteli itseään mielessään, ettei ollut hylkäämässä häntä. Voisihan hän tulla takaisin tulla. Ei kiinni jääminen täysin varmaa ollut, vaikka riski olikin suuri.

Sword in the night (finnish)Cerita yang bikin terobses. Temukan sekarang