Osa on lyhyt, koska toimii eräänlaisena "välinä" jota ilman en pystyisi tarinaa jatkaa.
Nojaan polviini käsien varassa, painan kasvojani kämmeniini, hengitän syvään ja pysyn hetken hiljaa.
"En halua pilata elämääni tällä tavoin. Se voi olla, jopa on helposti niin pienestä kiinni." aloitan sitten puoliksi kuiskaten.
"Se voi olla, tiedän. Mutta voit itse vaikuttaa kaikkeen niin voimakkaalla painolla, muista se."
"Mutta jos sorrun, en pysty siihen? Jos..-" aloitan taas paikallani pysyen, hiljaisella, hieman värisevällä ja epävakaalla äänensävyllä, ennenkuin Josh keskeyttää minut.
"Älä anna sen tapahtua. Uskon sinuun, pystyt siihen."
Huokaisen syvään, nostan katseeni Joshiin, jonka syvänruskeat silmät olivat jo kohdistuneet minuun. Pysyn hiljaa, jo sekuntien jälkeen en pystynyt enään pitämään silmiäni Joshissa, käännyn laskien katseeni takaisin lattiaa kohti.
-
Ajatukseni hairhailevat maan ja taivaan väliltä. Istun Geen sängyllä, katson ulos. Josh istuu vierelläni mutta tuijottaa lattiaa. Gee tyhjensi sisältöään ämpärin kanssa viereisessä huoneessa. Muuten on täysin hiljaista. Saatoin kuulla vain hiljaisen hengityksen.
Hitto...olisi pitänyt arvata taas...
"Lähtisin häiritsemästä, mutten uskalla mennä kotiin, mainitsemattomista syistä." jatkan yhä samalla hiljaisella äänellä millä olin aiemminkin puhunut.
"Ei se minua haittaa että olet täällä ja tuskin se Geetäkään yhtään häiritsee, hän kun on kiireisenä muutenkin."
YOU ARE READING
Preview - Mitä? //JOSHLER
Fanfiction"Wish we could turn back time, to the good old days..." Toiselta nimeltä vissiin Stressed Out fic in finnish. JATKUU EHKÄ, EHKÄ EI. Teksti on alun perin kirjoitettu 2016, eikä sen vuoksi ole mitään laadukkainta luettavaa. Saatan tehdä uudelleenkirjo...
