Choice [FINNISH]

Chapter 1

 ~ Sarahin nk ~

Kuljin parhaan ystäväni, Linnean kanssa koulun käytävillä. Puhuimme siitä, kuinka muuttaisin kahden viikon päästä Norjaan. "Minulla tulee kauhean ikävä sinua, lupaa että tulet käymään täällä?" Linnea sanoi surullisena. "Lupaan. Ollaan ikuisesti ystäviä, okei?" sanoin. "Tottakai! Etkä korvaa minua kenelläkään. "No en tietenkään." Hymyilin ja halasin Linneaa. "Ja tulet käymään meillä, vai mitä?" Kysyin ja Linnea nyökkäsi poninhäntä heiluen.

Menimme luokkaan juuri ennenkuin opettaja tuli luokkaan. Hän aloitti selostuksen jostain, mikä ei minua kiinnostanut juuri sillä hetkellä. Juttelin Linnean kanssa koko tunnin muutostani. Lopuksi Linnea kysyi : "Minne sinne te muutatte?"  Mietin hetken muistellen kaupungin nimeä. " Se on Trofors, jos oikein muistan." Sanoin lopuksi ja nousimme. Lähdimme muiden mukana luokasta ja menimme kaapeilemme. Tungin kirjat kaappiin ja otin sieltä vesipullon. "Mulla tulee oikeasti ihan helvetin kova ikävä." Linnea sanoi vielä. "Niin mullakin, mutta ei puhuta siitä, jooko? En haluis miettii sitä.." Tunnustan ja haukottelen. Otan vesipullosta hörpyn ja laitan sen kaappiini. "Tuutko meille vai tuleeks sun serkut?" Kysyn. "Äh, en pääse, pitää hakea Tara hoidosta." Linnea voihkaisi. Nyökkään ja hyvästelen ja lähden sitten pihalle.

Kuljin kotiin metsän oikopolkua pitkin. Minun täytyisi mennä kotiin jo pakkaamaan tavaroita. 

~ 2 Viikon päästä ~

Nousin autoon kyynelten valuessa poskilleni. Olin juuri hyvästellyt Linnean, ja lähdemme nyt  lentokentälle. Auto lähtee liikkeelle ja katson ikkunasta kun Linnea jä kauemmas. En näkisi häntä piktiin aikoihin. Minua itkettää ja olen hieman vihainen. Itkin automatkan ja kun tulimme lentokentälle pyyhin kyyneleeni ja ryhdistäydyn. Nousen autosta ja menen takakontille ja otan matkalaukkuni. Lähden vanhempieni kanssa lentokentälle sisälle ja menimme lähtöselvitykseen. Minua itketti edelleen mutta siellä en itkisi. En varmasti. 

Istun lentokoneessa ikkunapaikalla ja katson ikkunasta, kun kone nousee ja maa jää kauemmas. Rakastan lentämistä. tuntuu, kuin pääsisi pakoon. Pois. Kauas pois kaikesta. Ehkä tämä onkin hyvä asia. Saan aloittaa kaiken alusta. Ei tarvitse kuunnella ilkkumisia, tai mitään muutakaan. Vaivun ajatuksiini ja seuraavan kerran kun tajuan jotain, olemme laskeutumassa Norjaan. Nousemme koneesta ja minulla on jo hiukan parempi mieli. Odotamme matkalaukkumme ja menimme jollekkin autolle. Nousin autoon ja laitoin kuulokkeet korvilleni, ja kännykästä musiikin soimaan.

Auto pysähtyi  ränsistyneen talon eteen. Enpä minä parempaa odottanutkaan. Kävelin talon portaille ja avasin oven. Talo ei ollut sisältä yhtään parempi.Kuljin pitkän aulan läpi portaille, jotka kiipesin ylös huoneeseeni. Huone ei ollut iso, eikä erityisen hieno. Ehkä siitä saisi edes jonkun näköisen, kun saisin loput tavarani. Astelin sängylle, lattian natisten jalkojen alla. Istuin sängylle väsyneenä. 2 päivän päästä, aloittaisin uudessa koulussani. Minua jännitti ja vatsaani alkoi sattua. Nukahdin sängylle ja heräsin vasta 18.26. Haukottelin ja menin alas hakemaan ruokaa. Äiti oli käynyt kaupassa joten oli muutakin kuin homehtunutta leipää. Kaadoin jogurttia kulhoon ja päälle mysliä, sekoitin ja söin. 

Päätin mennä tutkimaan kylää ja menin pukemaan viininpunaiset conssini ja nahkatakin. Astuin pihalle ja hengitin ihanaa syysilmaa. Hyppelin portaat alas ja lähdin kävellen keskustaa kohti. 

Kuulin takaani naurua ja huutoa. Katsoin taakseni ja kerkesin juuri ja juuri väistämään kun kaksi poikaa melkein ajoi pyörällä päälleni. Toinen ajoi, ja toinen istuo tarakalla. Tarakalla istunut poika katsoi minua ja huusi nauraen anteeksipyynnön. Hymähdän ja väkisinkin huomaamatta, huomaan kuinka söpö tuo poika on. Todella söpö.

//Jeloou :3

Nonni, tässä tää nyt olis. Ekan tarinan eka luku :) En oo viel kovin kehittynyt kirjoittaja, joten luvut saattaa olla aika kämäsiä. 

Haluisin sanoo viel sen verran tästä tarinasta että tää tosiaan perustuu Marcukseen ja Martinukseen, ennenkuin ne on kuuluisia. Tää on mun omasta päästä, joten anteeksi jos tässä on jotain 'epätodellista' mitä niiden elämässä ei välttämättä ole :) 

Kirjotan aina sillon kun huvittaa ja lukuja saattaa tulla epätasasin väliajoin. Toivottavasti ymmärrätte ;3 //

//Emmi <3//