Kuuran pää osui tasaiseen tahtiin valkoisen Opel Vectran takaoveen. Tavallisesti hän olisi saattanut hieman jarruttaa liikettä käsillään, mutta pullollinen puolukkavodkaa oli tehnyt tehtävänsä keijuluisen tytön kohdalla. Kädet roikkuivat hänen vartalonsa sivuilla, joka heilahteli huokailevan miehenalun työntöjen voimasta. Mies ei ollut riisunut punaista sponsoripaitaansa, eikä Kuurakaan ollut vaivautunut riisumaan tennareitaan. Yleensä niiden riisumisessa ja pukemisessa kun meni kauemmin aikaa kuin yhdynnässä satunnaisen sänkileuan kanssa Opel Vectran takapenkillä.
Työntöjen tahti kiihtyi ja mies tarttui Kuuran kapeaan lantioon tiukemmin. Kuura ei juurikaan ollut kiinnostunut kumppanin lähestyvästä orgasmista, vaan tarkkaili etupenkin selkänojaan pinttyneitä kellertäviä tahroja. Ne näyttivät epämuodostuneilta norsuilta, jotka koskettivat toisiaan pienillä kärsillään. Kun mies laukesi, takapenkin verhoilu tuntui asvaltilta poskea vasten.
"Vittu tekee mieli röökiä." Kuura sanoi saman tien kun mies lysähti istumaan. Mies kumartui kaivamaan kuluneiden farkkujensa taskusta askin, ja ojensi hymyillen sitä Kuuralle, joka sytytti yhden tupakan ja veti savua keuhkoihinsa. Nyt vasta hän kiinnitti huomiota miehen piirteisiin: vajaa kolmekymppinen, parransänki ylsi kaulaan asti, posket pyöreät ja käsivarsissa ei ollut juurikaan lihaksia. Ei Kuuran tyyppiä, mutta kännin läpi ihan katseenkestävä.
"Minkä ikäinen sä olitkaan?" mies kysyi hieman varautuneena. Hän ojensi käsivartensa selkänojalle, tehden Kuuralle tilaa kainaloonsa, mutta tyttö ei ollut huomaavinaan.
"Liian vanha."
"Onko tää sun auto?" Mies jatkoi uteliaana, ja päätti itse hivuttautua niin liki Kuura kuin vain kykeni. Kuuraa ärsytti. Miehet halusivat halailla ja puhua turhia seksin jälkeen, kun Kuura taas halusi etsiä alushousunsa ja lähteä etsimään uutta seuraa, jolla olisi vielä pohjat perjantaipullosta.
"Ei, tää on mun kaverin. Tultiin tällä Kokkolasta", Kuura sanoi ja hönkäisi savut miehen kasvoille, ja avasi auton takaoven, "Kiitti röökistä."
Mies tarttui Kuuran käteen tiukasti,"Hei, älä mene vielä." Miehen katse oli humaltunut ja aneleva, "Mä haluun oppia tunteen sut."
"Ai miksi? Haluatko mut sun lasten äidiksi vai?" Kuura puuskahti.
"Vittu mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää, että mua ei kiinnosta sussa muu kuin sun kyrpä", Kuura ärähti, ja mies säpsähti, muttei silti irrottanut otettaan. Kuuraa raivostutti, mies toi hänen mieleensä jonkin säälittävän, mutta ruman eläimen.
"Tai kiinnosti, nyt mulle on ihan sama vaikka se olis jäänyt mun sisälle roikkumaan. Vittu päästä irti, äläkä enää ikinä koske muhun! Tai kato mua!" Kuura huusi, ja yllättäen tumppasi tupakkansa miehen käteen. Mies kiskaisi kätensä irti karjaisten, ja Kuura kiirehti kompuroiden ulos autosta.
"Vitun mielenvikainen huora!" Kuura kuuli miehen sähähtävän, mutta hän jo juoksi nauraen poispäin parkkipaikalta. Vittu mikä urpo. Sora rohisi tennareiden alla ja hänen kapeat reitensä tarrautuivat tahmeina toisiinsa lähes jokaisella askeleella. Kuuralla ei ollut aavistustakaan, mihin Iisa ja Oliver olivat lähteneet seurueineen auton luota, ja koska hän oli vieraalla paikkakunnalla, hän ei tiennyt mistä hänen tulisi lähteä heitä etsimään. Puhelinkin oli jäänyt autoon, eikä Kuura halunnut palata sänkykumppaninsa luokse.
Hetken kuljettuaan Kuura huomasi päätyneensä pienen huoltoaseman pihalle, jossa neljä poikaa seisoskeli nauramassa ja ketjupolttamassa tupakkaa. Kuura vilkaisi sisään huoltoaseman ovesta, mutta koska Oliveria ja Iisaa ei näkynyt hyllyjen välissä, hän suuntasi joukon luo.
YOU ARE READING
Elossa vielä huomenna
General Fiction"Kuura tarvitsi reaktion, hän ei kestänyt sitä, että Paula oli niin tyyni. Pakko siitäkin oli tuntua joltain. Ei Paula voinut olla päästä varpaisiin, rintalastasta selkärankaan, pelkkää tyyntä hiekkaa. Oli senkin sisällä pakko olla kuohuva meri."
