6. Silmästä silmään ⚠️

69 14 1
                                    

Niko:

Ehkä mun ei ois pitäny leikkiä uhkarohkeeta, mun ois vaan pitäny pysyä luokassa, miten oikeessa olinkaan.

Käytävillä oli kuoleman hiljasta, missään ei ketään. Käännyin kohti terkkarin siipeä ja vilkasin ympärille vaan huomatakseni että mun edessä makas kuollu ihminen, sitä en jääny kattoo kuka tuo oli.

Vähän kauempana oli toinen joka makasi verilammikkossa, tää alko ollu liian hullua. Kun käännyin mun edessä seiso mustiin pukeutunu tyyppi ja se osotti mua aseella, ei vittu tää oli tässä.

Onneks jostain kuulu ääntä ja ampuja lähti siihen suuntaan, minä lähdin vauhdilla kohti ulko-ovia kohti turvaa!

"Vittujenvittu.." manasin ja juoksin ulos.

Pihalla kaaduin maahan, joku tuli auttamaan ja kanto jonnekkin, ei helvetti miten lähellä kävin kuolemaa.

Sit tajusin Joonas ja muut, ne piti saada ulos!

"Musaluokka, tuolla siivessä! Mun kaverit on siellä.." sain sanottua ennen kun tipahdin kunnolla maahan ja jäin siihen ihmettelmään.

Tommi:

Vihdoinkin oli hiljasta, viimesen laukauksen jälkeen hiljeni.

Joonas oli ihan ymmärrettävästi paniikkissa, koska luultiin että tuo oli Nikon kohtalon laukaus.

Kohta ovelta kuulu koputus ja huuto: poliisi, avatkaa ovi!

Koska olin lähin ovea, avasin sen ja päästin asein varustaneet tyypit luokkaan, heti meitä alettiin siirtää pihalle. Tässä kohtaa hävitin muut jätkät, Joelin löysin nopeesti ja jatkoin ulos sen kanssa.

Ulkona on täydellinen kaaos, itkeviä nuoria jotka etti kavereita, pihan toisella laidalla vanhempia, yhdessä kohtaa oli ambulansseja ja nuoria maassa istumassa.

Toivottavasti tuolta löytyy myös Niko, elossa. Vähän myöhemmin jengi oli taas kassassa, Nikoa myöten.

Joonas:

Vihdoin ulkona, vihdoin turvassa! Onneks sentään pysyin Ollin ja Aleksin kanssa kun koulua tyhjenjettiin, Tommi ja Joel oli kadonneet, mutta ne oli kunnossa.

Mutta missä oli Niko? Oliko se elossa? Mä halusin tietää.
"Joonas, me löydetään.." Olli aloitti, halaten Aleksia lujasti
"Luota muhun.." Olli jatkoi

Aleksi ei ihan ollu tässä mailmassa, se nähtävästi kärsi edelleen paniikkikohtauksesta ja Olli koitti auttaa minkä pysty.

"Joonas.." kuului jostakin, en tienny mistä
"Täällä.." kuului, sit mä tajusin kuka tuo oli
"Niko!" huusin ja juoksin Nikon haliin

"Mä luulin että sä.." aloitin
"Ei ollu kaukana, mä näin sen tyypin.." Niko sanoi
"Mitä!?" huudahdin
"Onneks joku muu ääni herätti sen huomion ja pääsin pois.." Niko jatkoi
"Vittu, lupaa ettet enää leiki uhkarohkeeta.." sanoin ja halasin Nikoa ihan kunnolla.

"Niko, Joonas.." kuului, Tommi ja Joel juos vauhdilla meidän luokse
"Vitun apina, tollee säikyttelee.," Joel sanoi
"No sentään elossa oot.." Tommi sanoi
"Missä Olli ja Ale?" Niko kysyi
"Ale sai ihan kunnon paniikkikohtauksen ja luulen että ne tuolla jossain tarkistettavana.." sanoin
"Ei saakeli.." Joel sanoi
"Mennään niiden luokse.." Niko sanoi

Niin me lähdettiin ja pienen etsinnän jälkeen löydettiin Aleksi ja Olli istumassa penkeille jonkun punaisen ristin työntekijän kanssa.

Olli:

Aleksi kärsi edelleen paniikkikohtauksen jäkitilasta, Joonas oli lähteny jonnekkin ja nyt istuttiin penkeillä jonkun punaisen ristin työntekijän kanssa.

"Kaikki hyvin, päästiin ulos.." koitin sanoa, Aleksi oli saanu ensihoitajalta rauhottavan ja odotettiin että se vaikuttaa.

"Olli ja Ale.." kuului
"Oho, sä oot elossa.." mun suuta pääsi
"Nippanappa, ei ollu kaukana.." Niko sanoi ja halasi Joonasta
"Mites Ale?" Joel kysyi
"Kärsii jälkitilasta.." sanoin
"Ale, kaikki on kunnossa, me ollaan kaikki elossa.." Niko sanoi
"Tänään ei varmaan oo enää tunteja.." Tommi sanoi
"Mä vähän luulen kanssa.." Joonas sanoi

Joku opettaja kierteli ryhmiä ja anto meille luvan lähtee kotiin, Wilmaan ilmestyy tiedote missä oli jatkosta ja miten koulu jatkuu.

Me lähdettiin Aleksille, Niko ja Joonas ilmeisesti Joonakselle ja Joel taas Tommille. Kaikki tosin ensin ilmotti että on elossa, mutta ei tuu kotiin yöks.

Joel:

Kun saatiin lupa lähteä omilleen, jotenkin päädyin Tommille. Porukat tosin kävi tarkistaa mun kunnon, ehkä kyyneliä puolin ja toisin.

Päätettiin alkaa purkaa tapahtunutta Tommin kanssa, myöhemmin samana iltana kuultiin että neljä oppilasta ja yks opettaja oli kuollu, tekijä kuolleiden joukossa.

"Mua huolettaa Aleksi.." Tommi sanoi
"Aika paljonki, onneks Olli on sen kanssa.." sanoin
"Niko ja Joonas nyt selvii.." Tommi sanoi

Laitoin Ollille viestiä ja kysyin miten Aleksi, lyhyt vastaus vaan: nukkuu, kohta mäkin

Ei ollu itsestäänselvyys selvyys että selvitään ilman traumoja, siinä kohtaa kun pitää palata kouluun, todellisuus lyö päin näköä ihan kunnolla.

Aleksi:

Olin saanu ensihoitajalta jonkun rauhottavan, en todellakaan ollu kunnossa, onneks Olli tuli sentään mun luokse yöks, ei tarvinnu olla yksin.

"Neljä oppilasta ja yks ope.." Olli sanoi
"Ahistaa.." sanoin
"No siks mä oon tässä, enkä lähe mihinkään.." Olli sanoi

Olin todella rauhaton, mitenkään ei ollu hyvä olla, taisin lopulta nukahtaa sekavaan uneen, missä elin tätä hirveetä päivää uudestaan ja uudestaan.

"Älä ammu!" säpsähdin hereille, nopeesti olin Ollin halauksessa ja turvassa.
"Shh, se oli vaan unta.." Olli sanoi
"Mua pelottaa.." sanoin
"Oon tässä, yritä nukkua uudestaan.." Olli sanoi ja silitteli mun selkää, mikä rauhotti nopeesti

Uni tuli uudestaan ja nukuin aamuun asti. Toivottavasti ei tarvii heti lähtee takas kouluun.

... ... ...

Hui kauhia, Niko ja asetyyppi :o

768 sanaa!

Mulla oli tähän vielä järkympi idea, mut sit koko tarina ois muuttunu kokonaan, joten tällä mennään nyt!

Broken Inside [Young Channel] (4) [VALMIS] ✔️Where stories live. Discover now