Words 1010
****
Minä juuri sanoin sen. Sanoin, että rakastan häntä. Tosin sehän on totta, mutta en tiedä sanoinko tuon liian aikaisin. Katson Connorin hämmentynyttä ilmettä, mutta olen varma että näen hänen katseessa iloa.
Hiljaisuus on vallinnut välillämme ehkä kymmenen sekunttia, mutta se tuntuu monelta minuutilta. Ehkä minun olisi pitänyt sittenkin odottaa ja kertoa myöhemmin. Tämä ei kyllä tosiaan ollut paras aika kertoa.
Yhtäkkiä minusta tuntuu, että tukehdun tänne. Täällä on tosi kuuma tai siltä ainakin tuntuu. Mietin pääni puhki, että miten pääsen tästä tilanteesta pois. Odotanko, että Connor vasta vai lähdenkö vaan pois koko huoneesta.
"Nii minäkin sinua." Connor sanoo ja nostan helpottuneen katseeni maasta häneen. Kasvoilleni nousee myös helpottunut hymy ja Connor lähtee kävelemään minua kohti. Hän kävelee eteeni ja iskee huulet huulilleni.
Connor nostaa minut syliinsä ja lähtee kävelemään sokkona makuuhuoneeseeni. Connor laskee minut varovasti pedilleni ja kapuaa itse päälleni. Hän rupeaa suutelemaan kaulaani ja hänen kätensä hapuilee paitani reunuksella. Hän kohottaa katseensa minuun kysyvästi ja minä nyökkään hänelle.
****
Rauhaamme häiritään taas, kun ovikello soi. En ole kuulevinaankaan vaan hautaudun syvemmälle Connorin kainaloon. "Etkö meinaa avata?"
"Ei siellä varmasti ole kukaan tärkeä." Mutisen ja vedän peiton korviini. Mutta ovikello jatkaa soimistaan. Huokaisen turhautuneena ja nousen etsimään alusvaatteitani. Puen päälleni vielä Connorin t-paidan, joka on onneksi minua puoleen reiteen.
"Ei se kyllä voi olla kumpikaan iseistä." Totean, kun marssin huoneestani pois. Kävelen ovelle ja avaan sen enempää miettimättä. Oven takana Jackson seisoo matikankirja kädessään.
"Toin tämän." Hän sanoo virnistäen ja kävelee sisälle. Suljen oven ja jään katsomaan Jacksonia, joka seisoo parin metrin päässä minusta.
"Mistä tiedän missä asun?"
"Isäsi kertoivat osoitteen." Jackson sanoo ja samalla hetkellä makkarini ovi aukeaa ja Connor tulee eteiseen pelkät bokserit jalassa. Katson häntä silmät pyöreinä ja naamani on varmasti aivan punainen. Siirrän katseeni Jacksoniin, joka ei enää näytä niin iloiselta.
"Oisit voinu laittaa paidan päälle."
"Totta, mutta minun paitani sattuu olemaan sinun päällä." Connor toteaa ja osoittaa paitaa päälläni.
"Hups." Saan päästettyä suustani ja minusta tuntuu, että näytän paloautolta. "Menetkö takaisin? Tulen ihan kohta." Connor nyökkää ja menee takaisin makkariin, laittaen oven perässään kiinni.
Suljen silmäni visusti kiinni ja hieron kädelläni otsaani. Voi luoja tämä on noloa. "Kiitos, että toit tämän." Sanon ja nappaan kirjani. Lasken sen lipaston päälle, jossa puhelimeni myös lepää.
"Oikeasti?" Jackson kysyy, kun saa viimein avattua suunsa.
"Ole kiltti äläkä kerro iseille. Kerron heille aivan pian." Anelen Jacksonia.
"Minä luulin, että et ole millään tavalla kiinnostunut Connorista. Hän ei oikeasti ole hyvää seuraa kaltaisellesi tytölle."
"Mitä? Minä tiedän mikä on minulle sopivaa seuraa ja mitä tarkoitat 'minun kaltaisillani'?" Kysyn häneltä kädet puuskassa ja Jackson näyttää olevan, kuin kala kuivalla maalla.
"Mi-" Jackson aloittaa, mutta keskeytän hänet. "Voitko nyt lähteä? Minun pitää tehdä huomiselle vielä läksyt." Sanon ja Jackson seisoo hetken paikoillaan, mutta panee kuitenkin tossua toisen eteen ja pian ulko-ovi kolahtaa.
"Mitäs me tehtäisiin?" Connor kysyy, kun tulee ulos makuuhuoneestani.
"Läksyjä." Vastaan ja lähden etsimään kirjojani.
"Se on tylsää. Tehdään jotain kivaa." Connor huutaa.
"Ensi työ, sitten huvit." Huusin hänelle takaisin ja pinosin käteeni kaikki kirjat, joita huomenna tarvitsen.
"Äsken huvit oli kyllä ensin." Kuulen Connorin huvittuneen äänen huutavan ja kävelen olohuoneeseen missä hän istuu.
"Suu kiinni." Sanon hänelle ja tönäisen häntä leikkimielisesti kyynerpäällä käteen.
"Saisinko paitani takaisin?" Connor kysyy ja osoittaa päälläni olevaa valkoista t-paitaa.
"Et. Minä haluan pitää tätä. Sitäpaitsi näytät hyvälle ilman." Sanon virnuillen ja avaan historian kirjan oikean sivun.
"Sinäkin näyttäisit hyvälle ilman sitä paitaa." Connor sanoo ja hän saa minut jälleen punastumaan. Naurahdan ja peitän kasvot käsiini. "Elä nyt peitä kauniita kasvojasi." Hän jatkaa imartelevasti.
Nappaan historiavihkon pöydältä ja mätkäisen häntä sillä käsivarteen. Ennenkuin kerkeän vetää vihkoa pois, Connor tarttuu siihen ja vetää sen itselleen.
"Hei! Minun pitää tehdä läksyt." Sanon.
"Tule hakemaan." Connor sanoo virnuillen ja minä kurkotan vihkoa kohti ja saan siitä kiinni, mutta Connor tarttuu leuastani ja vetää minut suudelmaan. Hiljalleen hän päästää otteensa vihkosta ja saan vihkoni takaisin. Samalla irtoudun ja siirryn takaisin historian pariin.
"Onko sinulla paperi ja kynä?" Connor kysyy ja katson häntä kulma koholla. "Pitää huomiseksi äikäntunniksi tehdä joku helvetin runo."
"Hetkinen? Aiotko sinä tehdä läksyt?" Kysyn hymyillen ja Connor pyöräyttää silmiään. "Tässä." Sanon ojentaen kynän ja paperin.
Minä siirryn sen jälkeen historian tehtäviin ja sen ne oikeastaan kokonaan tehtyä, kun Connor tökkii minua kynällä. Minä lämäytän kirjan kiinni ja käännän katseeni häneen. "Oletko valmis kuuntelemaan fantastisen runoni?" Connor kysyy hymyillen ja naurahtaa vielä. Minä nyökyttelen.
"Pitkä tukka, rasva tukka, tukallansa leipänsä voiteli." Connor sanoo ja minä purskahdan nauruun.
"Oikeasti? Tuotako sinä teit-" vilkaisen nopeasti seinällä olevaa kelloa ja jatkan "kaksikymmentäviisi minuuttia?"
"Joo. Eikö olekin hyvä?" Connor kysyy naurahtaen.
"Aivan loistava. Opettaja tulee tykkäämään." Sanon ja mahani murahtaa aika kivasti.
"Oho. Sinulla taitaa olla nälkä." Connor toteaa ja minä nousen ylös.
"No enhän minä ole syönyt tänään mitään." Sanon kävellen keittiöön. Pasta on jo jäähtynyt, enkä halua lämmittää sitä. Niinpä otan vain nuudeleita.
"Maikka saisi olla minusta ylpeä. En ikinä tee läksyjä." Connor sanoo takaatani.
"Sinun pitäisi." Totean, laittaen nuudelit veteen. "Aion kertoa isille. Jacksonkin tietää nyt, enkä halua että hän joutuu valehtelemaan."
"Haluatko minut mukaan?" Connor kysyy.
"En. Toisella kerralla sitten. Isäni varmasti odottaa tapaamistasi."
****
"Miten luulet, että isäsi ottavat tämän?" Vieressäni istuva Evelyn kysyy minulta ja näplään hermostuneena paitani helmaa.
"Paha sanoa. Heidän mielestään olen liian nuori seurustelemaan, mutta saanhan minä silti päättää omasta elämästäni."
"Milloin aiot viedä Connorin näytille?"
"Mahdollisimman pian. Heidän on pakko tykätä Connorista." Sanon ja levottomana en saa oltua yhdessä kohti.
"Ai niinkuin sinäkin tykkäsit hänestä aluksi?" Evelyn kysyy minulta virnistäen.
"Ei ehkä." Sanon huokaisten ja kello soi. Viimeinen tunti ja sen jälkeen sitten kotiin. Sovin isieni kanssa, että syön heidän kanssaan tänään. Silloin aion kertoa heille.
Kävellessäni seuraavalle tunnille huomaan Luken kävelevän minua vastaan. Vilkaisen nopeasti hänen kasvojaan, jotka ei näytä hirvittävän mukavilta.
Luke antaa minulle vihaisen mulkaisun ja sen seuraksena kiihdytän vauhtiani ja siirrän katseeni nopeasti maahan. Pääsen luokkaan nopeasti ja viimein oppitunti voi alkaa.
****
Kello on kuusi tai ehkä vähän yli. Seison isien talon edessä. Olen miettinyt monta tuntia heidän reaktioitaan ym. Ehkä en enää palaisi kotiin. Ehkä he purkavat vuokrasopimuksen. No se selviää kohta.
Otan haparoiden muutaman askeleen ja tartun oven kahvaan. Avaan oven ja astun sisään.
****
💋Kiitos kun luit!💋
XOXO Oona