Makaan vaan sängyllä. Mitä muutakaan voisin tehdä?
Toivottavasti Diana tulisi nopeasti, sillä haluan tietää että missä Ethan on.
Minun on pakko tietää.
Tuijotan seinällä roikkuvaa valkoista kelloa ja toivon vain että aika menisi nopeasti eteenpäin. Mutta tällä hetkellä tuntuu siltä että viisarit liikkuvat hitaammin kuin koskaan.
Yllättäen sairaalahuoneeni ovi aukeaa.
Diana seisoo ovella ja katsoo minua huolestuneella, mutta iloisella ilmeellä.
Hän melkein juoksee luokseni.
"Ariel! Mä oon ollut huolissani." Diana sanoo.
En vastaa siihen mitään hymyillen vain.
Diana istuu sänkyni viereiselle tuolille.
"No millä sä tulit tänne?" Kysyn vaikka ei se oikeastaan kiinnosta minua yhtään, haluan vain tietää missä Ethan on.
"No siis me tai no mä ja Lucas seurustellaan. Niin mä lainasin sen autoa." Diana kertoo varovaisesti.
"Arvasin." Sanon.
"Mutta sua varmaan kiinnostaa mitä Ethanille on tapahtunut tai missä hän on." Diana sanoo.
"Mmm."
"Ethan sai porttikiellon tänne sairaalaan koska hän voisi muka olla vaaraksi joillekin potilaille. "Potilaat" tarkoittaa varmaan sinua, Mandya ja Jasonia. Tai niin sun äiti on sanonut.
Ethan oli yhden yön putkassa, syynä siihen oli kuulemma poliisien väkivaltainen vastustaminen.
Ethan on kiistänyt pahoinpidelleensä Mandyn ja Jasonin.
Sun mutsi on väittänyt myös että Ethan liittyisi sun onnettomuuteen jotenkin." Diana kertoo.
"Mikä vittu sitä ämmää vaivaa?!" Sanon vihaisena.
"Ethan odottaa oikeudenkäyntiä. Hänelle on palkattu tosi hyvä asianajaja. Oikeudenkäynti on kolmen viikon päästä."
Diana jatkaa.
"Miksi Ethan ei ole soittanut?" Kysyn huolestuneena.
"Äitisi uskotteli Ethanille että sinä vihaat häntä, koska hän pahoinpiteli Mandyn ja Jasonin.
Ethan ei kuitenkaan ihan uskonut äitiäsi, mutta hän ei siltikään uskaltanut soittaa sulle. Mä yritin uskotella sille että sä rakastat sitä aina." Diana sanoo.
"Mä pääsen huomenna täältä pois, kai siis jos kaikki on hyvin." Sanon.
"Hyvä." Diana sanoo.
"Mutta sun pitäisi varmaan lähteä sillä kello on jo 22.49." Sanon.
"Joo. Mutta tuunko mä hakemaan sut huomenna vai...?"
Diana kysyy.
"Vaikka, mutta älä sano Ethanille mitään. Mä haluan yllättää hänet." Sanon ja saan jo pienen hymyn puristettua huulilleni.
"Okei." Diana sanoo ja lähtee.
"Heippa!" Sanon vielä kun hän on ovella.
325 words😘
////Vihdoin sain kirjoitettua yhden osan lisää, vaikka tästä nyt tulikin aika lyhyt.
Vaihdoin myös tän tarinan kansikuvan, mutta varmaan vaihdan sen johonkin parempaan kun nyt saan aikaan.