//Moikka taas ihanat lukijat! Täs uutta lukuu ja tossa ylhäällä on jälleen kappale, joka tavallaan liittyy Hunteriin tässä luvussa. Videos on paljon valovälähyksii ja sanoja jotka tärisee, mutten meinannu löytää parempaa lyrics -versioo kappaleesta joten pahoittelen. Olin kommentoinu viime luvun kommentteihin et ens viikolla tulee tää uus luku, mut sainkin tän teille aikasempaa valmiiks :3 Mut palaan vielä luvun lopussa :')
~Nea
Hunter:
Maailma tuntui pysähtyvän paikoilleen. Kaikki oli mennyt päin helvettiä. Mikään ei niin kuin olin suunnitellut. Sydämeni pamppaili epätasaisesti ja tunsin epätoivon ja raivon taistelevan sisälläni, siitä että kumpi ottaisi minusta vallan. Katsoin Nicolen sinisiin silmiin, jotka katsoivat hätääntyneenä omiini. Katsoin sitten Nicole kurkusta kiinni pitävään miekkoseen, Mickeyyn. Miten hän pystyi tekemään näin? Katsoin häntä raivoissani puristaen kättäni nyrkkiin ja purren hampaitani yhteen. Mickey katsoi minua pahoittelevasti.
Kuulin Dexterin nauravan takanani. Käännyin kohtaamaan veljeni puristaen käsiäni yhä nyrkkiin. Raivo liekehti sisälläni ja hänen virneensä ruokki sen liekkejä. Jotain oli tehtävä.
>>Eikö tää ollu vähä liian ennalta-arvattavaa veliseni?, Dexter kysyi muka surullisella äänellä naurahtaen sitten.
>>Sun olis vaa pitäny kuunnella mua alusta alkaen. Sitä paitsi mä en usko, että sä oot kertonu tolle likalle kaikkee ja terveessä suhteessahan ei pitäs pitää salaisuuksia., Dexter nauroi ilkkuvasti.
Nicole loi minuun hämmentyneen katseen ja minä katsahdin Dexiä vihaisena.
>>Eli ilmeisesti mä olin oikeessa. No kai sen täs samal voi kertoo ennen ku likka pääsee tervehtimää isäänsä., Dexter nauroi jälleen ja Nic katsahti häntä vihaisen pelokkaana.
>>Me oltiin syy sun isäs itsemurhaan., Dex sanahti ja nauroi kylmästi.
Katsoin Niciä säälien anteeksipyytävällä katseella. Hän katsoi minua tyhjällä katseella takaisin. Purin hampaitani kovemmin yhteen vihasta ja leukapieleni kiristyivät.
>>Mä annan sulle vielä mahdollisuuden., Dexter sanahti sitten.
>>Sä saat elää.
Katsoin häntä edelleen vihaisena, mutta yllättyneenä. Halusin kuulla mitä hän ehdotti, vaikka pystyin sen arvaamaankin jo.
>>Jos sä tapat ton huoran itse., Dexter sanahti sitten virnistäen ylimielisesti.
Kylmät väreet kulkivat kehossani ja viha yltyi entisestään. Katsahdin Nicolea, joka katsoi minua peloissaan pitäen omilla heiveröisillä käsillään Mickeyn tatuoidusta ja vahvasta kädestä kiinni, joka oli edelleen tämän kaulalla. Vedin henkeä ja sitten keksin sen. Idean, jolla kääntäisin tilanteen haltuuni.
Pakotin raivon palaamaan hetkeksi, vain hetkeksi, sisimpääni ja pakotin virneen naamalleni.
>>Sä sitten osaat neuvotella., Sanahdin sitten ja käänsin katseeni Dexteriin.
Tämä tutki ilmettäni epäilevänä.
>>Sä oot oikeassa veli. Mun on turha heittää omaa elämää hukkaan tollasen huoran takia., Sanoin, jonka jälkeen kuulin Nicolen hengähtävän takaani ja sain kummastuneita, että sääliviä katseita itseeni.
>>Mä olen pahoillani Dex. Mun olis pitäny kuunnella sua., Jatkoin ottaen askeleen lähemmäs veljeäni, joka tiukensi otettaan aseestaan.
Katsoin tätä purren huultani ja huokaisten.
>>Dex pliis. Anna mun hyvittää tekoni. Mä haluun silti olla sun veli ja tän jengin jäsen vaik kusinki kaiken aika pahasti., Selitin anelevalla äänellä ja ojensin kättäni.
Dexter katsoi minua silmiin yrittäen tulkita olisiko tämä joku temppu. Onnistuin pitämään ilmeeni ja eleeni koossa, jolloin Dexter huokaisi antaen aseen käteeni pitäen itse siitä vielä kiinni.
>>Tätä mä oon oottanu., Dexter sanahti irrottaen sitten aseesta.
Katsoin kädessäni olevaa pistoolia ja vedin henkeä. En saanut paljastaa itseäni kenellekään. En voinut vielä luottaa muihin, he voisivat varoittaa Dexteriä jos tajuaisivat suunnitelmani. Dexter käveli Nicin luokse ja laittoi sormensa tämän leuan alle pakottaen tytön nostamaan katseensa häneen. Kuulin Nicolen hengittävän peloissaan ja hätääntyneenä.
>>Toivottavasti tää oli sulle hauskaa, mut kaiken täytyy päättyy joskus. Sun tarinas vaa vähän aikasemmin., Dexter virnisti ylimielisesti astellen sitten muutaman askeleen Nicin viereen.
Nostin pistoolini tähtäämään Nicolen päähän. Minua pelotti. Mickey irroitti otteensa tytöstä ja otti muutaman askeleen Nicolen toiselle sivulle. Nicole painoi kaulaansa haukkoen henkeä ja näin hänen tärisevän pelosta. Kohtasin hänen pelokkaan katseensa minussa ja näin kyyneleitä putoavan hänen poskilleen.
Yhtäkkiä Nicole kääntyi ja lähti ottamaan juoksuaskeleita, mutta Dexter kerkesi tarttua hänen ranteestaan. Nicole huudahti hätääntyneenä ja koitti riuhtoa itsensä irti.
>>Väärä liike likka.. Dex sanoi ja siirsi toisen kätensä kuristusotteeseen tytön kaulalle.
Likka älähti ja siirsi vapaan kätensä kundin kädelle ja koitti haukkoa henkeä. Dexter katsahti minuun virnistäen.
>>Ammu se., Dexter määräsi.
Käteni tärisivät ja katsoin veljeäni. Kaikki ne näytellyt ilmeet ja eleet pakenivat pelon tullessa. Silmissäni paistoi hätäännys. Dexter katsoi minua vihaisena ja kiristi otettaan Nicin kaulalla.
>>Saatanan jänishousu., Dexter sanahti kireästi.
Purin hampaitani ja keskityin. Minun olisi tehtävä se, mikä oli tehtävä. Tärinä käsistäni loppui ja kun Dexter käänsi katseensa tyttöön, siirsin aseen tähtäimen hänen päähänsä.
>>Mä oon pahoillani veli., Sanoin oikeasti surullisena saaden Dexterin hämmentyneen katseen itseeni ja painoin liipaisinta.
Luoti kiiti ilmassa salamannopeasti lävistäen sitten Dexterin ihon ja kallon lennättäen verta ympärilleen. Dexterin ote Nicolen kaulasta heikkeni ja kundin ruumis kaatui tytön päälle. Nicole kiljui perääntyen, mutta kaatui sitten itsekin muutaman metrin päähän ruumiista. Tyttö katsoi ruumista järkyttyneenä ja tärisi shokista. Hänen sinisille hiuksilleen oli lentänyt verta, niin kuin myös käsille ja vaatteille. Osoitin aseella yhä ilmaa puristaen pistoolia itsekin hieman shokissa. Kaikki olivat hiljaa. Pian Mickey ja muutama muu kundi juoksi Dexterin luokse yrittäen herättää tätä, vaikka se oli tietenkin mahdotonta. Osa kundeista oli lysähtänyt maahan järkyttyneenä ja osa vain tuijotti tilannetta edelleen shokissa.
Pudotin aseen sitten tärisevin käsin ja juoksin Nicolen luo. Kiedoin käteni halaukseksi tämän ympärille. Tyttö nyyhkytti shokissa ja tuijotti edelleen ruumista.
>>Kaikki on hyvin nyt. Sulla ei oo mitään hätää., Sanelin koittaen rauhoittaa tyttöä, joka tärisi edelleen.
Käänsin katseeni Lukeen, joka seisoi auton luona katsoen minua ilmeettömänä.
>>Luke. Vie tyttö autoon., Käskin ja Luke teki niin kuin käskin.
Luke otti hupparin päältään kietoen sen tytön ympärille ja nostaen hänet sitten syliinsä ja kantaen autolle. Nousin ylös ja katsoin verilätäkköä, joka oli levinnyt tielle. Astelin sitten ruumiin luokse ja muut tekivät minulle tilaa. Katsoin veljeäni, joka makasi luodin lävistämä reikä päässään, elottomana edessäni. Purin huultani tuntien silmieni kostuvan. Katsahdin sitten muita jätkiä, jotka katsoivat minua hieman peloissaan ja edelleen järkyttyneenä. Nyökkäsin päätäni sivummalle, jolloin he siirtyivät kauemmas jättäen minut hetkeksi yksin.
Kyykistyin ruumiin luo.
>>Anna anteeksi että tän piti mennä näin. Sä et antanu mulle vaihtoehtoja veli..., Mutisin surullisena.
Katsoin hetken ruumista ja nousin sitten ylös kävellen tyhjä ilme kasvoillani jengin luokse. Luke oli palannut autolta myös muiden jätkien luokse.
>>Nyt kun Dex on poissa, mä oon johtaja., Sanoin komentavalla äänellä.
Kundit katsoivat hetken toisiaan. Luke poimi sitten kiven maasta ensimmäisenä ja katsahdin tätä. Hän katsoi minua ja loi pienen hymyn naamalleen vetäen sitten kiven terävällä kärjellä kämmeneensä haavan.
>>Mä, Luke Brown, annan uuden mafiapomomme, Hunter Loweryn, johtaa mua., Luke saneli pitäen katseensa minussa ja ojensi sitten kiven minulle.
Katsoin tätä hetken aikaa ennen kuin muistin taas yhden inhottavista alamaailman säännöistä. Entisen johtajan kuollessa ja uuden johtajan astuessa mafianpomoksi, jokaisen olisi vannouduttava verellä tämän alaiseksi, tai kuoltava entisen johtajansa alaisena. Yleensä tämä suoritettiin niin sanotussa seremoniassa kunnioittaen edellistä johtajaa ja sitten tulevaa, mutta kai tämäkin kävisi. Tartuin sitten kiveen ja vedin omaan kämmeneeni haavaan irvistäen pienesti ja kättelin Lukea sitten. Nyt hänenkin veri oli sääntöjen mukaan minun käsissäni.
Katsahdin sitten Mickeytä, joka oli Luken vieressä. Hän virnisti ottaen kiven minulta ja veti reilusti haavan omaankin käteen.
>>Mä, Mickey Lewis, annan uuden pomomme, Hunter Loweryn, johtaa mua., Mickey jatkoi ja kätteli minua sitten.
Muut kundit katsoivat toisiaan hieman epäilevänä ja sitten minua. Jokainen kuitenkin ihan hyvin mielin toisti tapahtuman ja liittyi alaisekseni. Kukaan heistä ei halunnut kuolla Dexterin kaltaisen kylmäsydämisen miehen rinnalla, vaikka hän olikin ollut hyvä mafiamme toiminnan kannalta johtajana.
***
Olimme pitäneet talollamme kokouksen, jossa olimme sopineet samojen sääntöjen jatkuvan ja muutaman hieman muuttuvan. Olin näin lyhyessä ajassa voittanut jokaisen jengimme jäsenen luottamuksen itselleni, koska he tiesivät ettei minusta tulisi koskaan niin kylmäsydämistä johtajaa.
Kello oli jo paljon, ja osa oli lähtenyt kaupungille juhlimaan ja osa vain nukkumaan. Istuin keittiön tasolla olutpullo kädessäni katsoen kylmään syyssäähän ikkunasta. Ulkona oli jo pimeää, koska aurinko oli laskenut monta tuntia sitten. Tuuli huojutteli puiden latvoja ja pilvet leijailivat epämääräisinä joukkoina tummalla taivaalla. Muistelin kaikkea mitä olin kokenut Dexterin kanssa. Suurin osa niistä oli negatiivisia asioita. Muistan kuinka pienenä hän ja hänen ystävänsä hakkasivat minut useampaan kertaan koulun jälkeen. Itkin aina sen jälkeen ja juoksin kotiin, ja siitä alkoi tulla rutiini. Kuntoni kehittyi ja lopulta pystyin panemaan vastaankin. En koskaan kertonut siitä kenellekään enkä koskaan kyllä voittanut sitä viishenkistä porukkaakaan, mutta ilman sitä, minusta ei olisi tullut niin hyvää tappelijaa.
Kyllä meillä joskus oli hyviäkin hetkiä. Niitä vain oli harvassa. Mutta hänen ansiostaan minusta tuli joku. Minusta oli tullut ihmisten silmissä yksi alamaailman hallitsijoista ja nyt vielä suurempi sellainen kun Dexter oli poissa. Minusta oli tullut tämän susilauman johtaja.
Kaadoin loput pullon sisällöstä kurkustani alas ja hypähdin alas keittiötasolta. Astelin väsyneenä keittiön läpi eteiseen ja sitten portaikkoon.
Seisoin hetken käytävällä ennen kuin työnsin huoneen oven auki ja astelin sen sisälle. Suljin oven perässäni ja katsoin sängylleni, joka oli tyhjä. Katseeni suuntautui sitten automaattisesti auki olevaan parvekkeen oveen. Kiirehdin parvekkeelle nähdäkseni oli kai Nicole siellä. Huokaisin pienesti helpotuksesta kun katseeni kohtasi tytön. Nojauduin oven pieleen ja katsoin tyttöä. Hänen siniset hiuksensa heilahtelivat tuulenvireessä. Tyttö oli nojautunut parvekkeen laitaan ja katseli ulkoilmaan. Hänellä oli yllään minun iso musta huppari ja omat repaleiset, siniset farkut.
>>Mitä nyt tapahtuu?, Nic rikkoi hiljaisuuden pitäen katseensa edelleen metsässä.
>>Mä.. Mä en oo ihan varma., Sanoin sitten käheähköllä äänellä ja kaivoin tupakan taskustani huuleeni ja sytyttäen sen sitten.
Vedin savua henkeeni ja kävelin lähemmäs Niciä, en kuitenkaan ihan tytön viereen, ja nojauduin myös vasten parvekkeen laitaa.
>>Sä oot varnaan nyt tän.. tän jengin johtaja?, Nicole sanahti hiljaa kysyvästi.
>>Jooh., Vastasin puhaltaen röökin savut ulos.
Hiljaisuus palasi hetkeksi yllemme.
>>Onks se totta?, Nic kysyi sitten.
>>Mikä?
>>Se mitä Dexter sanoi mun isästä?
En vastannut heti. Minun piti miettiä miten kertoisin asian satuttamatta häntä. Huokaisin pienesti.
>>Tavallaan joo. Mä en halunnut kertoa sulle tätä, koska mun mielestä sun ei tarvinnut tietää näin synkkää asiaa. Mä en usko että sun vanhemmat on kertonut aiemmin meistä sulle ja mä halusin, että sulla pysyy hyvä kuva oikeesta isästäs., Selitin katsoen metsää.
>>Phil, sun isäs, oli toiminu meillä monta vuotta. Phil oli viisas mies, enkä tiiä siks minkä takii se halus sotkeutuu meiän maailmaan. Se ei ite käyttäny kamaa, mutta myi sitä eteenpäin. Se oli tosi taitava työssään ja tuotti meille sekä ittelleen paljon rahaa. Muutamaan tapaamiseen sun äitikin osallistu. Loppua kohde myynnit romahti. Phil alko menettää enemmä rahaa ku tuottamaa ja pian se itekkin sortu huumeisiin. Se piti hetken taukoo myymisestä, mut sitten jonkun ajan päästä se halus yrittää uudestaan. Se osti tällä kertaa vaan neljä laatikollista kamaa ja väitti et se halus palata bisnekseen eka pienemmil kertoimil. Sillä ei ollu juuri sinä päivänä rahaa, mut se kerto et sillä olis maksavia asiakkaita sillon illalla, joten sais rahat meille seuraavana päivän. Me luotettiin Philiin ja annettiin sille päivä maksuaikaa. Mut sit seuraavana aamuna me kuultiinkin, et Phil oli.. oli tappanu ittensä. Se oli ite vetäny ainakin suurimman osan niistä kamoista ja sitten päättäny.. laittaa kuulan kalloonsa. Sun äiti ties mistä oli kyse ja kuinka pahassa pulassa se olis tän jälkee. Phil oli jättäny sen pahaan tilanteenseen. Te muutitte jonnekkin ja Dexter raivostu suunnattomasti. Me hävittiin siinä ihan helvetisti rahaa ja se halus saaha ne rahat takasin. Sillä meni seittemän vuotta muiden töiden ohella, mut sit se onnistu löytämän teiät. Ja päätti et meiän olis saatava maksu takas., Selitin huokaisten sitten.
Katsahdin Nicolea, jonka katse oli kääntynyt kertomukseni aikana minuun. Hän tutki ilmeitäni hieman tyhjällä katseella ja hän näki, että minulla oli vielä kerrottavaa. Nic nyökkäsi, jotta suostuisin jatkamaan.
>>Meiän ekat tapaamiset ei ollu sattumaa..., Mutisin sitten.
//Heips taas! Mulla on nyt hiihtoloma, joten saatan saada seuraavan luvun viikon sisällä valmiiks, mut en pysty lupaamaan :D Teiän kommentit on tuonu mulle tosi paljon piristystä päiviin ja motivaatiota tarinan jatkamiseen, joten mä oon todella kiitollinen niistä! Nähdään taas ens luvun paris, ja kertokaas mitäs piditte täst luvust :'D
~Nea