Guilty >>(Larry Stylinson in finnish)

~Sätkäpaperi~

Varoitus: Luvussa esiintyy raamattu ja vähän sen sisältöä. Voi olla että häpäisen myös kyseistä kirjaa hieman. Jos et kestä sitä en suosittele lukemaan.

Harry's POV:

Istuin nuorisokodin oleskelutilassa. Joka ainainen keskiviikko aamu istun täällä ringissä raamattu kädessä,turhauttavaa. Katselin hieman varoen muita ringissä olevia nuoria, meitä oli seitsemän. Siirrän katseeni taakseni, oleskeluhuoneen ovelta tuli vanhahko mies raamattu kädessä myös. Huokaisin hiljaa laskien katseeni takaisin kirjaan kädessäni. Vanhahko mies istui rinkiin vapaalle tuolille, joka sattui olemaan vieressäni, mahtavaa. Kiharani valahtivat silmilleni joten vedin ne taakse kädelläni.

"Hän rohkaisee meitä kaikissa ahdingoissamme, niin että me häneltä saamamme lohdutuksen voimalla jaksamme lohduttaa muita ahdingossa olevia. " Mies vieressäni aloitti. Huokaisin hiljaa avaten raamatun muiden perässä kyseisestä kohdasta. Siirsin katseeni varovasti eteenpäin nähdäkseni bruneten pojan repivän hiljaa raamatun sivua. Suuni aukesi hieman ja katsoin tuon touhuja ihmetellen. En ollut nähnyt poikaa ennen mutta sen tiesin ettei tuo helpolla pääse jos ja kun jää kiinni. Poika sai revittyä sivun irti jonka jälkeen huomasi tuijotukseni. Tuon siniset silmät kohtaavat hetkeksi omani. Poika virnisti ilkikurisesti siirtäen katseensa sitten takaisin puuhiinsa. Vilkaisin vanhahkoa miestä vieressäni tuon edelleen lukien raamattua meille. Pyöräytin silmiäni katsellen mitä brunette oikein aikoi. Pian sinisilmä kaivoi taskustaan jotain ruohon näköistä ruskeaa heinää ja sytkän, voi ei tuo jää niin kiinni tuosta. Hetken muistin että olin tuntenut jonkun joka ei pelännyt seurauksia niinkuin sinisilmä mutta hetkessä kuva oli poissa mielestäni. Ravistin hieman päätäni tuijottaen edelleen sinisilmän touhuja. Tunsin tökkäyksen olkapäässäni ja siirsin katseeni mieheen. Sinisilmä tajusi piilottaa tekeleensä avaten kiltisti raamatun oikealta sivulta, ellei hän repinyt juuri sitä sivua missä menimme.

"Harry kerro meille mihin sinä pyydät apua." Vanha mies sanoi lempeästi. Nielaisin ja tiputin katseeni käsiini. Tunsin ihmisten katseen minussa.

"Haluan muistaa menneisyyteni." Sanoin yksinkertaisesti. Oli hetken hiljaista kunnes jotain tippuu lattialle.

Siirsin oitis katseeni bruneten suuntaan josta ääni kuului.

"Siis tuo ei oo mun sytkä, älkää nii luulko." Sinisilmä puolustautui heti kahden vartian tullessa tuon molemmille puolille. Pieni hymy tuli huulilleni, huono valehtelia.

"Mikäs tämä on? Raamatun sivusta tehty sätkä. Tomlinson nyt olet vaikeuksissa." Toinen vartioista sanoi. Pian sinisilmää tarrattiin kainaloista ja tuo retuutettiin pois ringistä. Hymyni vain leveni.

Tuon draama kokouksen jälkeen oli ruoka-aika. Tavalliseen tapaan istuin yksin ruokalan nurkkapöydässä. Edessäni pöydällä oli lautanen täynnä puuroa, hyi. Tyydyin siis vain katselemaan maisemia ikkunasta. Hetken kulttua nousin pöydästä jättäen täyden lautaseni ja ottimet siihen. Kävelin käytävää pitkin kohti yhtä tiettyä huonetta, minulla olisi nytten kirjoitus harjoitusta. Koputin varovasti ruskeaan oveen. Oven avasi tuttu nainen hymyillen, Clara. Hymyillen astuin peremmälle huoneeseen mennen istumaan ison punaisen pöydän ääreen. Sain eteeni viivoitetun vihkon ja kuulakärkikynän. Otan kynän käteeni huokaisten.

"Piirrä taas vain kirjaimia, kun se sujuu aletaa yhdistellä niitä sanoiksi." Clara sanoi hempeästi. Hengitin syvään ja aloin piirtämään kirjaimia A.sta Ö.hön.

Tunti menikin siinä kun kirjoitin kirjaimia ja yhdistelin niitä nimiksi, kyllä tämä tästä. Siirsin katseeni rappusiin kiiveten niitä pitkin ylös kolmanteen kerrokseen. Pian joku törmäsi minuun ja tarrasin nopeasti kaiteesta etten kaatuisi.

"Sori kikkarapää. Otan tää, älä anna sitä kellekkään. Tuun hakeen sen sulta josaivaihees." Tuttu brunette höpötti kiireisesti. Pian tuo tyrkkäsi käteeni valkoisen suljetin kirjekuoren lähtien rappuset kovalla vauhdilla alas. Pian bruneten jälkeen kaksi vartiaa juoksi portaat alas, vai niin. Hieman hämmentyneenä kävelin loput portaat ylös jatkaen siitä matkaa huoneeseeni. Istuin narisevalle tuolilleni katsellen kirjekuorta kädessäni. Kuoren oikeanpuolen tekstit oli sutattu mustalla tussilla, eli en voinut tietää mistä tai kenen tämä kirje oli. Kohautin olkiani ja laskin kirjekuoren ikkunalaudalle, outo sinisilmä.