Komea Kusipää

~19~

"Ceci sä et voi alkaa välttelemään niitä, ne on sun kavereita enkä haluu että päästät niistä irti mun takia", Adler sanoi ja otti kädestäni kiinni. Hän lähti vetämään minua kohti kavereitani. Ahdistus nousi palana kurkkuuni ja aina kun vilkaisinkin kavereitani se kasvoi vain suuremmaksi.

Liian nopeasti Iina huomasi meidät ja liian nopeasti olimme saavuttaneet tämän pienen porukan, josta puuttui vain Emily.

Ash katsoi meitä oudosti. Caran ilme pysyi neutraalina, muttei mitenkään negatiivisena. Iina oli hämmästynyt.

"Moi. Älkää nyt noin oudoilta näyttäkö", Adler sanoi rennosti ja laittoi kätensä harteilleni. Hän vain kärjisti tilannetta. Vetäydyin kauemmas ja tiputin hänen kätensä pois. "Ei nyt", kuiskasin Adlerille. Toivoin ettei hän loukkaantuisi.

"Mitä tää meinaa?" Iina kysyi edelleen hämmästyneenä. "Oottekste-" Nyt vasta tajusin miksi he näyttivät tuolta.

"Ei olla yhessä", keskeytin nopeasti. "Ollaan kavereita. Toivon et mekin voitais olla", jatkoin katsoen Iinaa. Iina näytti olevan edelleen ihan pihalla kaikesta. Mikä siinä oli niin vaikeaa ymmärtää että satuin olemaan entisen kiusaajan kaveri?

Cara katsoi muualle ja Ash seurasi tilannetta tarkasti.

"Ceci..", Iina aloitti ja alkoi hymyilemään. Hämmennyin hänen reaktiostaan, mutta se tuntui hyvälle. Odotin malttamattomana tytön jatkavan lausettaan.

"Mä ajattelin ettet sä ees enää haluu olla meiän kaa, ku Adler on nii erilainen", Iina sanoi ja tuli lähemmäs minua. Pitikö tuo ottaa kohteliaisuutena?

"Ei sun sellasta tarvii luulla", sanoin ja halasin tyttöä pikaisesti.

"Onhan sulle ihan okei että oon Adlerin kaveri?" kysyin Iinalta ja vilkaisin Adleria. Adler katsoi tyynenä Iinaa. Iina nyökkäsi ihan pienen hymyn kanssa. Olin sataprosenttisen varma että hänen päässään pyöri nyt vain Josh ja se että hän voisi tutustua Joshiin minun ja Adlerin kautta. Enkä minäkään sitä voisi kieltää kun itsekin satuin olemaan ihastunut Adleriin.

"Ette siis oo yhessä?" Ash vielä varmisti.

"Ei olla. Saanhan mä olla vielä sunkin kaveri?" kysyin.

"No saat olla, mutta kyllä mä susta nään että tykkäät Adlerista vähän enemmänkin eikä sun sitä tarvii peitellä. Viime yönki varmaa vietitte kahestaan ku tulitte Adlerin mopolla kouluun", Ash sanoi suoraan. Poskiani alkoi välittömästi kuumottaa, hän oli tavallaan oikeassa. Katsoin maata.

"Me vaan kiltisti nukuttiin eikä pyöritty jossai kylillä. Mä oon ihan turvallinen tyyppi", Adler väitti.

"Miten muka oisit yhtäkkiä muuttunu niin paljon?" Ash kysyi. Huokaisin hiljaa. En halunnut että tätäkin keskustelua seuraisi tappelu tai mikään kinastelu.

"Cecin takia. Mun piti tehä se että tää ihana tyttö voisi hyväksyä mut. Oikeestaan Ceci sai mut tajuamaan asioita, sietäis sunki olla kiitollinen kun sait Caran takas."

"Jaahas. Eikö se ollu alunperinkin sun ongelma että me ajauduttiin sellaseen tilanteeseen?"

"Noni riittää, oon pyytäny jo anteeks", Adler sanoi. Häntä ärsytti Ashin piikittely.

"Niinpä riittää. Missä muuten Emily on?" kysyin vaihtaen puheenaihetta.

"Kipeenä, ollu jo aika kauan", Iina vastasi. Katsoin häntä hetken myötätuntoisena kunnes sain idean ja pieni hymy pyrki huulilleni.

"Mikä sulle tuli?" Iina kysyi huvittuneena. Hän tunsi minut sen verran hyvin että tiesi minulla olevan joku idea mielessäni. Siirryin lähemmäs Iinaa ja kuiskasin hänen korvaansa:"Käydään yllättää se, viedään sille suklaata."

"Alkoks täällä joku salainen tyttökerho?" Adler kysyi huvittuneena. Hän olisi halunnut kuulla mitä kuiskasin Iinalle.

"Välillä pitää olla ihan vaan tyttöjen kesken", vastasin hänelle ja Iina tirskahti.

"Ceci, lupaatko hengaa mun kaa huomenna? Haluisin vaa jutella ja viettää aikaa sunki kaa", Ash ehdotti ennen kuin ehdimme karata yhtään minnekään.

"Lupaan, nähään vaikka siinä keskustan puistossa kuudelta", sanoin. Ash nyökkäsi hyväksyvästi.

Lähdimme Iinan kanssa pois porukasta vähän syrjemmälle jutteleman.

"Mennäänkö heti vai kohta?" Iina kysyi malttamattomana.

"Heti", vastasin määrätietoisesti hymyillen.

---

Koputin Emilyn perheen tumman puutalon oveen. Iina seisoi vieressäni ja yritti tiirailla oven sumeista ikkunoista eteiseen. Oven viereisen pystyn ikkunan sälekaihtimet olivat suljettu.

"Mitä jos se nukkuu?" mietin ääneen ja katsoin Iinaa. Tytön pitkät hiukset lepäsivät harteillaan hänen kohottaessaan olkapäitään tietämättömänä.

Hetken päästä sisältä kuuului kevyitä askelia ja käännyimme oitis oveen päin.

Ovi aukesi ja ensin ovenraosta pilkotti Emilyn kasvot, ennen kuin hän avasi oven kokonaan auki hänmennyksen levitessä hänen kasvoilleen.
---
-Glowxxx