19.

3.6K 138 27
                                    

(Klo 21.00) Alex:

Saavuin kotiin raskaan päivän jälkeen.
Olin kyllä lintsannut koulusta koko päivän, mutta se ei tarkota sitä ettenkö olisi koko päivän aikana tehnyt mitään.

Olin koko päivän ajan hoidellut omat ja Jackin "bisnekset" kuntoon.

Pamautin ulko-oven kiinni ja heitin reppuni eteisen lattialle.

Käännyin katsomaan oikealleni olo-huoneeseen jossa pojat istuivat katsoen jotain Netflix-sarjaa.

"Moro" sanon heille kiinnittäen heidän huomionsa nyt minuun.

"Kato Alex suaki näkee" Fred tokaisee nostaen kätensä ilmaan valmiiksi tervehtimään minua.

Naurahdan ja istahdan sohvalle itsekin.

***

Tuntien netflixin katsomisen jälkeen päätin mennä katsomaan Lunaa.

Nousen sohvalta ja kävelen portaiden alapäähän.

"Luna!" Huudahdan.

"Se ei oo kotona" Jack toteaa kääntämättä katsettaan televisiosta.

"Miten niin se ei oo kotona? Missä se sit on?" Sanon samalla kun kävelen telkkarin luo ja sammutan sen.

"No mistäs minä voin tietää?! Tiiän ainostaan että oon ollu kotona kahdeksasta asti eikä se ollu täällä sillon kun tulin." Jack toteaa ja repäisee kaukosäätimen kädestäni pistäen telkkarin takaisin päälle.

Mitä vittua? ajattelen ja lähden kaivamaan puhelintani repustani.

Näpyttelen Lunan nimen hakuun ja odotan että puhelin alkaa soida.

***

Noin viidentoista minuutin soittelemisen jälkeen, tyttö vihdoin vastaa puhelimeen.

"missä vitussa sä oot ?"  Tokaisee kivakasti puhelimeen.

"Kusella istun tällä hetkellä. jouduin odottaa tossa jonossa varmaa 20minuuttia." Tuo kuiskaa kikattaen puhelimeen.

Mitä? Onks se kännissä?

"oot sää....kännissä?"  Kysyn aidon kummastuneena.

Tuo jatkaa vain kikattamista.

"missä sä oot??!!" Huudan nyt jo vähän huolestuneena.

"Noni lakkaa jo pomottelemasta. Ootko kännissä missä oot mitä teet blaa blaa blaa"
"Mun pitää mennä moikka" tuo toteaa.

"ei Luna odota!" Yritän vielä mutta liian myöhään.

Puhelu katkesi.

Ryntään eteisestä nopeasti poikien luo. Taas kerran nopeasti sammutan telkkarin, mutta tällä kertaa viskaan kaukosäätimen keittiöön.

"Nyt puhelimet käteen! Selvitätte missä baarissa meiän koululaiset pitää bileet!" Huudan vielä loppuun ja nuo hätkähtävät, mutta alkavat kiivaasti etsiä tietoa.

***

Noin tunnin etsimisen jälkeen Mio yhtäkkiä huutaa: "Adam Larssonin iskä omistaa baarin keskustassa siellä on ainakin Emily ja Sebastian!"

Lausetta loppuun kuulematta ryntään eteiseen nopeasti solmimaan ja kenkäni ja niin tekee myös ensin Fred ja lopulta loputkin.

Avaan auton ovet samalla kun me kaikki ryntäämme sisään. Minä ajamaan. Fred pelkääjän paikalle ja loput taakse.

***

Saavumme baarin eteen ja tunnistan heti puolet ihmisistä rinnakkais luokkalaisiksemme.

Nousen autosta ja lähden tunkemaan tieni baariin sisälle.

Baari oli niin täynnä, että siellä ei meinannut edes itse mahtua seisomaan.

Kiersin sitä nopeasti etsien edes vilausta tuosta rakastamastani tytöstä, mutta en löytönyt mitään. En jälkeäkään hänestä.

"Oi sori bro" joku jätkä toteaa sen jälkeen kun vahingossa törmäämme. Käännän katseeni häneen.

Sebastian?

"Ai kato moro" tuo toteaa kun tajuaa itsekin keneen on törmännyt.

"Missä Luna on?" Karjun kovan muusikon yli.

"KUKA?!" Tuo huutaa.

Uskomatonta

"NO JUMALAUTA LUNA!"

"ai se jolla on hyvä perse!" Tuo sammaltaa samalla kun minä kirjaimellisesti menetän malttini.

"No tottakai sillä on hyvä perse mut juu juuri se! Missä se on?" Melkein tavutan tuolle sanoja niinkuin 5-vuotiaalle lapselle.

"Aa se lähti jonkun jätkän kanssa täältä hetki sitten."

Sisälläni alkaa kiehumaan sekunnissa.

Että mitä !?

"Kenen kanssa !?" Huudan Sebastianin korvaan.

"Auuu..... en mää ny sellasta kattonu!" Tuo huutaa takaisin pidellen korviaan.

Tönään tuon sivuun ja lähden kahlaamaan tietäni ulos tuosta baarista.

***

Istun takaisin autoon, jossa pojat kääntyvät katsomaan minua.

Olen pitänyt tunteitani sisällä mutta nyt ne yrittävät purkautua ulos.

Avaan suuni samalla kun pojat odottavat vastausta ja tokaisen tuskaisena : "se pettää mua"

"MITÄ!!!" Jack huutaa takapenkiltä.

Yritän pidättää kyyneliä.
En ikinä itke.

En ikinä itke mitä on minulle on tapahtumassa!

"Alex?" Kuulen kun säpsähdän pois ajatuksistani.

"Lähdetään vaan kotiin" sanon nielien kyyneliäni, kun käynnistän auton käänteen ympäri ja lähden ajamaan.

Katson puhelimestani kelloa, joka näyttää jo vähä vaille neljää. Ja samalla puhelimeni alkaa soimaan ja näytöllä lukee

Luna💗

Vastaan nopeasti puhelimeen.

"Luna!?" Huudan onnesta kyyneleissä.

"Ei vaan Ron täällä. En tiä muistatko kuka oon mut ajattelin vaan ilmottaa, kun näin että tähän puhelimeen oli tullut paljon soittoja, että Luna on turvassa ja kunnossa. ainakin tällä hetkellä mutta en kyl tiedä mitä te jätkät ootte tehny et se on joutunu tähä tilanteeseen"

"paraskin puhuja..." mumisen pyöräyttäen silmiäni takaisin puhelimeen.
"Mut okei me tullaa hakeen se nyt"

"Öö... ehkä olis parempi jos Luna pysyisi täällä hetken aikaa. En tietenkään voi hänen puolestaan puhua mutta hän nukkuu nyt joten"

"Mitä vittua?! Se ei jää sinne hetkeksikään!" Huudan takaisin puhelimeen.

"Antaisit sen nyt ees nukkua. Me kumminkin tiedetään mis Ron ja Sebastian asuu joten me voidaan kumminkin mennä hakeen se aamulla, kun se ja SINÄ ootte kumpikin nukkunu päänne selviks" Jack toteaa takaa.

"Vitut mun tarvii mitää päätäni selväksi nukkua oon nyt niin selvä kun ikinä vaan voi olla"

Pidän pienen tauon ennen kuin jatkan.

"..okei..se voi jäädä sinne yöks" mumisen puhelimeen ennen kuin suljen sen.

please, dont hurt meWhere stories live. Discover now