sekaisin:

1K 79 18

(Moikka ! Eli sori kun häiritsen näin täs luvun alussa mutta mulle on tosi moni tullu sanoo että tää kirja olis jotenkin huonontunu/menny huonompaan suuntaan tässä viimeisimmissä luvuissa eli nyt olis tosi kiva jos JOKAIKINEN kertois tästä oman mielipiteen (ihan sama vaikka se olis negatiivinen) merkitsee paljon tän kirjan jatkoon! 🙂💗💗 kiitos xxx Siiri)

Lunan nk:

Viimeiset pariviikkoa olen yrittänyt pitää itseni kiireisenä.

Olen hankkinut työpaikan, alkanut käymään salilla, panostanut kouluun olen tehny periaattessa melkein kaikkea mitä ennen ollut tehnyt että saan ajatukseni muualle tästä sotkusta mikä on leviämässä käsiini.

_______________________________

Olin löntyssämässä kotiini raskaan koulun päivän jälkeen.

En pysy hereillä enään sekuntiakaan.

Kun saavuin kämpälle lösähdin heti sängylleni. Olin jo aivan nukahtamaisillani kun puhelimeni päättää alkaa tottakai soimaan.

Maria.

"moi..." vastaan erittäin väsyneesti.

"No ohhoh onneks soitin tänää olis bileet ooks messis?"

"Wou mitä Sebastian on tehny sulle! mistä lähtien sää oot alkanu kysymään mua bileisii" huudahdan ihmeissäni.

"Noni oo ny hiljaa ja ala valmistautuu haetaan sut sieltä kello 8"

"selvä oot rakas moii" katkaisen puhelun.

Ai että bileet?

Tästä voisi kyllä tulla ihan kivaa.

Kävelen vaatekaapilleni joka on myös Alexin vaatekaappi jossa ei nyt paljoa minun vaatteita löydy.

Päädyn taas samoihin mekkoihin mitä käytin silloin joskus Alexin järjestämissä bileissä.

_______________________________

Kello on lähestymässä kahdeksaa ja adrenaliini veressäni on nousemassa huimaa vauhtia.

Tästä tulee kivaa.

*prghh* ovi kello pirahtaa ja oven takana seisoo Maria & Sebastianin kanssa.

"Waddup little sis" Sebastian sanoo ja kiusallaan pörröttää hiuksiani.

Naurahdan tuolle.

Minusta tuntuu että Sebastian on aina ollut parempi isoveli minulle kuin biologinen veljeni.

"Lunaa" Maria pian toteaa ja kävelee halaamaan minua.
"Are u ready to party!"

"Hell yes!" Molemmat minä ja Sebastian huudetaan samaan aikaan.
_______________________________

Saavumme klubille joka sijaitsee aivan kaupungin keskustassa ja se oli aivan täynnä.

Suuntasimme heti tiskille, koska ei oltais yhtään ihmetelty ihmismäärän vuoksi että viinat saattaisi loppua kesken yön.

Aloitimme shoteista ensin niitä meni kurkustani alas kolme.

Ja sitten uudestaan kolme.

Ja vielä kerran kolme.

Ja sitten muistini petti ja en ole enää kärryllä montakohan shottia olen lopulta ottanut.

"Mun pitääv mennöää kuselvle!" Huudan kovan muusikin yli erittäin humalaisille ystävilleni. No mitä minä olen sanomaan kuka on humalassa ja kuka ei tän hetkiseen tilaani nähden.

please, dont hurt meRead this story for FREE!