One True Love

°°°

Kello yhdeksän ovikelloni soi. Halasin Lukaa ja annoin sille suukon. "Noniin, eli sä voit viedä sun tavarat mun autoon, mä tuun omieni kanssa perässä",heitän hänelle volvon avaimet. Hän lähtee alas ja minä haen vielä pari juttua ja lähden itsekin kantamaan tavaroita alas. Istumme molemmat volvossa ja hän ajaa. "Käydään kaupassa vaikka cittarilla", totean. Luka nyökkää. Menemme kauppaan ja ostelemme ruokatarpeita. Maksamme ostokset puoliksi ja lähdemme käsi kädessä pois hymyillen toisillemme. Asetumme autoon ja lähdemme ajamaan. Juttelemme kaikenlaista tyhjänpäiväistä.
Lopulta saavumme pienelle mökkitielle ja pääsemme perille mökillemme. Mökkimme on kaksikerroksinen "huvila" järvenrannalla. Pihapiiriin kuuluu rantasauna ja halkoliiteri sekä varasto. "Huh", hymyilen hänelle ja nousemme autosta. Kello on puoli yksitoista ja menen esittelemään Lukalle tiluksia. Kun tulemme yläkertaan ja näytän hänelle kolme makuuhuonetta hän vetää minut söpösti hymyillen yhteen niistä. "Mä haluaisin testata tätä sänkyä. Musta tuntuu että sitä ei oo käytetty pitkään aikaan...", Luka kuiskaa korvaani. "Joo, ehdottomasti täytyy testata sen toimivuus",virnistän hänelle. Alamme suudella ja vajoamme sängylle.
Olen laittamassa ruokaa ja Luka pilkkoo polttopuita. "Rakaas, syömään", huudan ulko-ovelta. Luka tulee sisään hieltä ja puulta tuoksuen ja sanoo:"Oh, kuulin kutsusi kaunis neito". Virnistän. Syömme ja jaamme kokemuksia lapsuuden mökkikesistä. Sitten lähdemme yhdessä tuumin haravoimaan pihaa. Luka hiipii aina välillä selkäni taakse ja suutelee niskaani. Muurahaiset juoksevat ympäri kehoani. Parin tunnin päästä piha on haravoitu ja menemme takaisin sisälle. On aika kylmä päivä, syksy on jo pitkällä, olihan jo lokakuun alku. Sisälläkin on aika kylmää ja Luka päättää sytyttää takan. Minä puolestani lähden lämmittämään saunaa. Noin puolen tunnin kuluessa sauna on valmis ja menemme sinne. Katselemme toisiamme hellästi saunan hämärässä ja istumme ihan vierekkäin. "Mennäänkö uimaan?" virnistän ilkikurisesti. "Hullu nainen vesihän on jääkylmää", Luka sanoo muka ihmeissään. "Tule", vedän hänet kädestä rantaan ja järveen. "AAAARGH tää on liian kylmää", Luka vikisee. "Pöh, tule vaan", sanon ja kävelen itse suoraan järveen. "Hupsu rohkea nainen, tarvitset pienen opetuksen", Luka sanoo suu niskassani ja kaataa meidät äkkiä veteen. "Hah!" pärskin. Olemme vähän aikaa vesisotaa kuin lapset, ja sitten uimme kuntouintikierroksia pari kertaa. Viimeisellä kierroksella sukellan Lukan selkää ja hyväilen hänen vartaloaan. "Joko noustaan järvestä?", mutisen suu hänen hiuksissaan. "Yhmm", Luka vastaa ja nostaa minut syliinsä ja kantaa ihanaan lämpimään saunaan. Kun olen saanut virttyneen mökkiyöpyjamani ja villatakin päälle ja Luka villapuseronsa ja flanellihousut,  kävelemme käsi kädessä talolle. Lämmitämme kuumat kaakaot ja pursotamme kermavaahtoa niiden päälle. Luka pursottaa sitä myös nenälleni ja nuolee sen pois ja nauramme molemmat. Sitten siirrymme takanviereen laitetulle patjalle vain olemaan ja kuuntelemaan radiota. Luen lääketieteen kirjaa, jonka löysin mökiltä aiemmin päivällä. Luka istuu ihan minussa kiinni ja hieroo hartioitani. Hymyilen. Tälläista elämän kuuluu ollakin. Jonkin ajan kuluttua menemme nukkumaan rauhallisesti. 

On ihanaa herätä aamulla Lukan vierestä. Sää ei kylläkään ulkona ole yhtään ihana. Sataa ja tuulee kovaa. Syömme rauhassa aamupalan. Sen jälkeen aloitamme syyssiivouksen mökille ja saunalle. Mikä Lukassa on hienoa, on se, ettei hänen mielestään ole miesten ja naisten töitä. Hän siivoaa samalla tavalla kuin minäkin ja minä pilkon puita siinä kuin hänkin. Kolmessa tunnissa siivous on saatu päätökseen ja pakkaamme tavarat ja lähdemme ajelemaan kohti Kuopiota. Minä ajan tällä kertaa ja katson vähän huolestuneena säätä, mitenhän volvoni renkaat kestävät liukkaalla asvaltilla. Luka huomaa huolestuneen ilmeeni:"Ajanko minä?", hän kysyy huolestivasti. "Ei, kyllä mä voin ajaa, sä ajoit eilen. Mietin vaan että kestääkö renkaat tuota säätä", sanon huolestuneena. "Ajat vaan rauhallista tahtia etkä lähde kiihdyttelemään turhia", Luka neuvoo ja saan lisää itsevarmuutta ajamiseen.

Olemme Siilinjärven kohdalla, kun sade vain yltyy ja nään hädintuskin eteeni. Puristan rattia rystyset valkoisena ja Luka rauhoittelee minua. Puhelemme jotain yleisiä asioita, jotta voin keskittyä paremmin ajoon. Bäng. Ja se on siinä.