Viimeinen

Kävelin. Askel, askel, maata vasten. Soraa alla jalkojen, se ratisee. Tuuli. Viima kasvoilla. Hiuksissa tuuli leikkii. On kylmä, palelee.

Juoksen. Pakoon. Kauas.

Puut huojuu tuuleen. Ne keinuu hiljaa. Paikallaan. Minä juoksen. Minä pakenen. Kauas. Pois.

Lumihiutale. Pieni, valkea. Kylmä. Se koskettaa hellästi nenänpäätä. Sulaa. Pois. Kylmää vettä.

Pakoon.

Kylmyys leviää. Valtaa. Hiljaa sormista, kasvoista läpi kehon. koskettaa, puree. Sillä on jäiset hampaat.

Pois.

Juoksen.
Kovaa.
Hengitän kylmää viimaa. Sattuu.
Kovempaa.
Kipua.
Kauemmas.
Heti.
Pois.
Juoksen.

Jalat lyö maata. Kovempaa, kovempaa.
Uudestaan. Aina, aina.
Taas.
Vielä.
Yhä vaan aina.
Kovempaa.

Kipu säteilee jaloissa. Se sattuu. Kipu on ystävä. Kipu, joka askeleella. Juokse kovaa.

Kylmyys. Kylmä. Paleltaa. Joka henkäykselää viiltää kurkkua. Sattuu.

Juokse.

Kipu on ystävä.

Lujaa.

Kovempaa.

Jokainen askel sattuu, jokainen hengenveto, jokainen sekunti...

Juoksen.

Taas.

Huimaa, pyörryttää.
Pysähdyn.

Seison hiljaa.

Tunnen kivun, tunnen kylmyyden. On paha olla. Oksettaa.

Maahan, makaamaan. Paha olo.

Kylmyys tulee.

Ensin jalat, kädet.

Pää.

Hiljaa hiipii kylmyys.
Läpi koko kehon.

Hymyilen.

Se on ohi nyt.

Hyvästi.