ulkona paistaa vihdoin aurinko,
kuluneet converset kastuu läpimäriksi
ja joutsenet laskeutuu puoliksi sulaneen järven jäille.
nojaan päätä mun käsiin ja yritän nauttia tästä, kun tässä elämä kerran on.
pilvenriekaleet ja savunhaju wannabe-nahkatakissa ja väsynyt nauru nuotiolla on kaikessa arvottomuudessaankin mulle tärkeintä,
kun en mä muuallekaan taida kuulua.
YOU ARE READING
takinkääntäjä (runot22)
Poetryjoskus mua naurattaa, että tähän elämässäni mä oon tullu - epärunollisia, repiviä tekstejä ja sanoja joihin sotkeutua totuutta selvitellessä takinkääntäjä on runokooste vuoden 2022 runoista / novelleista / idk man suurinpiirtein aikajärjestyksessä ...
