alku
vuoden pahin päivä on taas hiipinyt luokse.
vaanien, huomaamatta.
nyt se on tässä ja tarttuu kädestä,
repii mukaansa omiin juhliini -
olisin mieluummin jättänyt menemättä. ihmiset vilkaisevat suuntaani kerran ja mumisevat välinpitämättömästi jotain.
'hyvää syntymäpäivää' ehkä, mutta useammin vain "kivat juhlat."
juhlat joiden piti olla minua varten, mutta jotka ovat monille vain syy juoda itsensä humalaan.
olen ulkopuolinen omissa juhlissani ja tiedän sen itsekin.
totuus saa kättäni puristavan otteenkin herpaantumaan ja sallii minun hengähtää.
seison vaiti ikkunan luona - se on melkein surullista, miten sitä teeskentelee katsovansa ulos jottei vaikuttaisi säälittävältä, vaikka oikeasti ainoa mitä pimeästä ikkunasta näkee on oma, sumea heijastus.
YOU ARE READING
takinkääntäjä (runot22)
Poetryjoskus mua naurattaa, että tähän elämässäni mä oon tullu - epärunollisia, repiviä tekstejä ja sanoja joihin sotkeutua totuutta selvitellessä takinkääntäjä on runokooste vuoden 2022 runoista / novelleista / idk man suurinpiirtein aikajärjestyksessä ...
