Olen alkanut itsekin kyseenalaistamaan minua ja Alexia. Nyt kun sitä ajattelee, niin ollaanhan me eri elämäntilanteissa. Alexista tulee vielä varmasti menestynyt jääkiekkoilija ja no minulla ei ole pienintäkään aavistusta tulevaisuudestani.
Heti päästyäni koululle halusin nähdä Alexin. Hänen löytäminen on yleensä helppoa, kun pitää vain seurata mihin kaikki muut oppilaat suuntasivat. Siellä hän oli, keskellä isoa kaveriporukkaansa nauraen. Katsoin sivusta miten hän hymyili ja heitti läppää kavereilleen. Nähtyäni Alexin iloisena, en halunnut masentaa häntä juttelemalla siitä mitä oli tapahtunut isäni kanssa. Vaikutti siltä, että Alex ei ollut vielä valmis puhumaan tästä kanssani. Tärkeintä minulle kuitenkin on, että Alex on onnellinen.
Käännyin poispäin. Päätin antaa Alexin päättää, mitä hän tekee ja milloin. Onhan tämä meidän juttu ollut kuin vuoristorataa ja moni olisi varmaan luovuttanut tässä vaiheessa, mutta sisimmässäni oli vielä toivonkipinä siitä, että kaikista erilaisuuksista ja virheistä huolimatta, hän antaisi meille mahdollisuuden.
___
-lainsuojaton💕