Me kävellää hieman syksyisessä metsässä, joka johtaa rautatiesillalle. Mä päätin kiertää täältä, koska täällä on tosi hyvät maisemat. Me ei olla juteltu juuri mitää tän matkan aikana, mut eipä oo tarvinukkaa. Mua vaa mietityttää se mitä Edward sano koululla. Mä en oo varma, et onks kauheen järkevää alkaa vielä seurustella ku just ja just tiietää meijän nimet ja iät. Mut en mä kyl kauheen järkevä ookkaa.
Junaraide tulee näkyviin ja vähän ajan päästä rautatiesilta. Me mennää kävely väylälle ja pysähytää kattomaa maisemia.
"Hienot maisemat" se toteaa.
"Nii" mä vastaan. Mä otan taas röökin ja vedän taas sitä savua mun keuhkoihin.
"Mitä mieltä sä olisit, jos me yritettäs suhetta?" Ede kysyy. Mä meen hetkeks lukkoo. Mä en oo seurustellu sitten 8luokan jälkee, joka kesti viikon, koska mä tajusin sillon olevani homo.
"Ai siis seurustelua?" kysyn vielä varmuuden vuoks.
"No eiku pano suhetta. Tottakai seurustelua, höpsö" se sanoo ja naurahtaa söpösti perää. Mä katon sitä silmii ja se mua. Mä en tiiä, mut tää mitä mä teen seuraavaks tuli mullekki ihan puskista. Mä laitan käden sen takaraivon kohalle ja painan sen pään niin, että me suudellaa. Mä siis suutelen sitä. Se vastaa suudelmaa ja kietoo sen kädet mun ympärille. Meijän huulet on kuin luotu toisilleen. Ihan ku meijän huulet ois oottanu tätä hetkeä ikuisuuden. Se vetäytyy hetkeks irti musta ja kattoo mua hetken hämmentynennä, mut se hämmennys muuttuu melkeempä heti hymyksi. Mä hymyilen sille vähän takas.
Mun mahassa on niitä kuuluisia perhosia. Mun huulia kihelmöi ja mä oon niin täpinöissäni, et en melkeen pysy aloillani.
"Toi tais olla joo" Ede naurahtaa ja suutelee pikasesti vielä mun huulia enneku me jatketaa matkaa.
"Joo" mä vastaan ja otan sen kädestä kii. Me siinä kävellää mun himaa käsikädessä sanomatta taas sanakaa. Tää matka menee tosi nopeesti vaikka me ei ees jutella paljoo. Enneku mä avaan oven mä katsahan Edwardia.
"Jos mutsi tai joku kysyy voinko esitellä sut mun poikaystävänä?" kysyn, koska en oo varma onks meillä vielä ketää, sillä kello on vasta kaks.
"Tottakai" se vastaa ja väläyttää mulle sen uskomattoman komeen hymyn.
Mä avaan oven ja huhuilen, et onks tääl ketää, mut vastausta ei kuulu. Me otetaa kengät pois ja me ollaa kävelemässä porataita ylös, mut sit joku tulee meijän taakse.
"Onks toi nyt se kenen takii oot vähän outo?" Matiaksen ääni kuuluu takaamme. Me molemmat käännytää ja katotaa Matiasta.
"Mä luulin, et lähit aamulla" vastaan.
"Eiku mä oon tääl viel viikon" se sanoo ja virnuilee. Mä vilkasen Edee ja se mua.
"Öhm.. Nii tässä on mun poikaystävä Edward" sanon. Sana poikäystävä kuulostaa hassulta ja ihanalta.
"Okei no mä oon Matias Rixun setä" Matias esittäytyy. Ne kättelee ja me mennää sit mun huoneesee. Mä meen istumaa mun sängylle ja Ede tulee mun vieree. Mä vilkasen sitä ja se tuijottaa mua outo virne kasvoillaan. Mä kohotan sille kulmiani ja se tulee mua lähemmäs. Se tulee vieläki lähemmäs niin, et me ollaa ihan kiinni toisissamme. Sen kasvot on ihan mun lähellä ja meidän huulet melkeen hipoo toisiaan. Mut se ei teekkää sitä mitä mä oletin vaan se rupee kutittamaa mua ja mä vaa sohin sitä mun jaloilla ja nauran ihan sikana.
"APUA!" mä huudan nauraen. Se ei lopeta vaa alkaa nauramaa ja kutittaa mua sitä enemmän.
"Lo..pe..ta" yritän sanoa nauraen. Se loppujen lopuks lopettaa. Mä makaan selällee ja se istuu mun vatsan päällä, koska se kutitti mua äsken.
"Oot ihan kauhee" sanon ja läppäsen sitä leikilläni mahaa.
"Ai saatana!" se huudahtaa ja tipahtaa maahan pidellen mahaansa ja näyttelee, et sitä muka sattu tosi paljon.
"Sä oot vielä kauheenpi, ku pahoin pitelet" se sanoo ja nousee takas ja tulee makamaa mun vieree. Mä naurahan vastaukseks.
"Tiiätkö ku mä muutin tänne nii en ois uskonu, et saisin ketää sun kaltasta" se sanoo ja kattoo mun valkosta kattoa.
"Mun kaltasta?" toistan.
"Nii, tollasta ihanaa hyvännäköstä coolia jätkää" se sanoo ja kääntyy muhun päin kyljeltee.
"Oonks mä cool" kysyn naurahtaen painottaen viimestä sanaa.
"Joo ja hyvännäkönen" se lisää ja pussaa mun nenää. Mä käännyn myös kyljeltee, et nään paremmin sen ihanat kasvon pirteet. Mä hymyilen hölmösti ja kattelen sitä. Mä oikeesti tykkään siitä.
"Mitä?" Ede kysyy.
"Sä oot vaa niin ihana" sanon hymyillen niin, että mun smiley lävistys paljastuu.
"Ai sulla on smiley" se toteaa.
"Joo ja vaaditaa paljon, et se paljastuu" sanon ja käännyn takas selältee.
"Aijaa" se vastaa ja tekee saman ku mä, eli tuijottaa taas mun kattoa. Ois kiva nukkua Eden kanssa joku yö. Ehkä tänä yönä jo. En tiiä.
"Jääks sä yöks?" kysyn.
"Joo" se vastaa.
***
Mä herään herätyskelloo ja kello on 7:00. Mun vieressä tuhisee maailman hyvännäkösin jätkä, joka sattuu olemaa mun poikaystävä. Ees ton sanan miettiminen saa mut hymyilemää. Mä kattelen hetken Edee ja silittelen sen poskea.
"Huomenta" sanon sille ku nään, et se on availemassa sen silmiä.
"Huomenta" se vastaa sen ihanalla aamu äänellä. Mä annan sille nopeen suukon otsalle ja sit mä nousen ja laitan vaatteet päälle ja repäsen peiton lattialle, et Edeki nousis. Se vaa mumisee jotain ja en jaksa oottaa sitä niin meen jo alas vessaa. Mä kastelen mun naaman kylmällä vedellä ja laitan hupun päähän, koska en jaksa laittaa mun hiuksia. Mä pesen mun hampaat ja meen tekemää mulle ja Edelle leivät. Ainii.. Matias on täällä. Toivottavasti se nukkuu. Mä käännyn ja säikähän, koska mutsi ja faija istuu pöydässä.
"Ai ette oo vielä töissä" sanon ja laitan leivät lautasille.
"Me mennää molemmat vasta ysii" äiti vastaa ja mä hymähän vastaukseks.
"Aijotko syyä neljä leipää?" faija kysyy ja kattoo mua kulmiensa alta.
"En.." vastaan.
"Kukas siellä on?" se kysyy.
"Edward mun poikaystävä.." vastaan ja meen nopeesti mun huoneesee. Laitan toisen lautasen Eden vieree.
"Nouse jo ylös laiskiainen" käsken sitä ja meen mun työpöydän ääree syömää.
"Joo joo" se vastaa ja nousee istumaa ja laittaa vaan farkut ja sukat sen päälle. Sen vatsalihakset näkyy aika hyvin.
"Eiks ookki täydellinen" se kysyy ja virnistää.
"Ai mikä?" kysyn muka tietämättä mitä hän tarkottaa.
"No mun kroppa" se tarkentaa ja virnistää yhä.
"Joo.." sanon hiljempaa ja punastun hieman.
Me syyää meijän leivät ja Ede laittaa vielä sen mustan hupparin päälle ja kello tuleeki jo sen verran et meijän pitää lähtee. Me mennää eteisee mahollisemman nopeesti ja laitetaa nopeesti kengät ja mennää ovesta ulos. Oltii noin nopeita sen takii, koska ei haluttu jäädä juttelee mun porukoitten kaa.
"Ei vittu meijän reput" sanon ku me ollaa jo lähempänä koulua ku mun himaa.
"No ihan sama, ei niitä nyt tarvii" se vastaa ja mä en enää kiinnitä ees huomioita siihen, et meijän reput puuttuu.
Tää koulupäivä meni ihan kivasti, mut mä ja Ede sovittii, et me pidetää vähän matalampaa profiilii, ku tää meijän juttu on niin uus. Heti koulun jälkee mä menin Joonakselle ja tässä me nyt pelataa änärii.
"JESS!!SIITÄS SAIT SENKI PASKA!" Joonas huudahtaa ja tuulettaa, ku se voitti pelin. Mua ei oikeestaan kiinnosta, et voitanko vaiko enkö.
"Mua nyt vielä kiinnostaa, et ootteks te siis ihan yhes yhes?" se kysyy ja avaa bisse tölkin.
"Joo ollaa me" sanon ainaki sadannen kerran tän päivän aikana.
"Noni sait vihdoinki jonku jätkän" se sanoo ja taputtaa mun selkää. Mä pyöräytän sille silmiä vastaukseks.
Words:1183
Moikka! Täs olis taas uus luku :) Tehkää se mikä teijän pitääki!
~I