Lomailussa yks parhaimpia juttuja on hotelliaamupala. En tiiä varmaan parempaa, oikeesti. Jos ei nyt oteta huomioon sitä et Dankku sai kirjaimellisesti repii mut ylös sängystä, ettei myöhästytty. No mut mitä pienistä pääasia on se et me ei myöhästytty.
Siis kaikista paras juttu täällä on nää nutella leivät, voisin oikeesti elää näillä, legit. Oikeestaan ne on myös ainoo juttu mitä mun lautaselta ees löytyy tällä hetkellä.
"Haloo maa kutsuu Elleniä!" Sebastian sanoo huitoessaan käsiä mun naaman edessä. Säpsähdän mun nutella leipä ajatuksista.
"Älä nyt säikyttele sitä ku se näyttävää nauttivan noista sen leivistä vähän liikaa." Benkku nauraa oisoittaessaan leipiäni. Hän saa lauseellaan kaikki muutkin nauramaan.
"Niin mitä." kysyn katsoen muita ihmeissäni.
"Niin että puhuttiin tässä just et mitä tehään tänään. Onks ideoita?" Elena saa sanotuksi, kun kaikki on vihdoin hiljaa.
Kohautan hartioitani "Mulle on oikeestaan ihan sama kaikki käy."
Allu ilme kirkastuu ja hänelle näyttää tulevan kauhee kiire syödä suunsa tyhjäksi. "Me mennään shoppailemaan!" hän kirkuu.
"Joo oon messis." Elis komppaa innoissaan.
"Same tääl on varmaa sika halpaa." Ellukin hihkuu.
"El ooks messis." hän jatkaa kääntyen mun puoleen.
"Joo tietysti." sanon ja keskityn taas syömiseen.
"Joo meitsi ei oo messis." Benkku sanoo ja nostaa kätensä ilmaan.
"Hä mikä vika shoppailus?" Allu kysyy ihmeissään.
"Ei mikään mut jos sen tekee teijän kaa nii se on kamalaa." Benkku sanoo nyrpistellen nenäänsä.
Hän saa kaikkien neljän tytön silmä parit itseensä.
"Hei cmoon teil menee joku tunti yhessä kaupassa ettekä ikinä osaa tehä mitään päätöksiä. Sit ku tajuutte et haluutteki sen yhen paidan mikä oli 10 kauppa sit se on pakko hakea sitten. Ja jalat kuolee ja on tylsää." Benkku luennoi.
Aaron läimäyttää kätensä Benkun olkapäälle. "Broidi oon niiin samaa mieltä sun kaa. Mä en enää ikinä suostu menemään noitten kaa kaupoille." hän sanoo ja näyttää kädellään kurkun katkaisua. (vaikee selittää mut ehkä tajusitte)
"Saatte sen kuulostaa ihan hirveeltä." sanon.
"Mut ku noi jätkät puhuu vaan ja ainoastaan totta. Se on hirveetä." Sebu sanoo kahvin ryystämisen välistä. "Ja kyllähä meijän pitää Dankun puolia pitää, että te ette saa sitä mukaan ja tapa itteensä sillä hirveydellä." hän jatkaa ja saa kaikki pojat nauramaan.
"Juu mua ei saa shoppailee mukaan vaikka maksettais." Daniel sanoo ja nostaa samalla kätensä ilmaan. Hah ja sehän nähdään aivan varmasti saan sen joskus raahattua mukaan. Dankku kääntää katseensa muhun ja nostan kulmiani, sen merkiksi että todellakin saan sen joskus mukaan. "Ehkä joskus saattaa tulla poikkeus." hän sanoo virnistäen. Dankku saa mutkin hymyilemaan voiton riemuisesti.
"No totta kai Dankku tekee mitä vaan meijän ihanan Ellen takia." Benkku sanoo tyttömäisellä äänellä. En voi muuta kun nauraa tolle idiootille.
"No mitä sä sit luulit." sanon nauraen. Saan vastaukseksi vaan hartioiden kohotuksen.
"No mitä me jätkät sitte tehää jos ei mennä mukaa." Elias sanoo liittyen itsekkin keskusteluun.
"Mennään bisselle?" Aaron toteaa enemmänkin kysyen. Totta kai hän saa muilta hyväksynnän.
***
Lösähdän Dankun viereen sängylle. Lähettiin muita ennen syömästä, koska en jaksanu oottaa ku niillä kestää ja Dankku nyt vaa lähti mukaa.
"Vittu tää on eka aamupala täällä ja meinaan jo nyt oksentaa." Daniel valittaa kiemurrellen sängyllä.
"Joo mäki oisin voinu jättää pari nutella leipää syömättä tuntuu et räjähdän." sanon pidellen vatsaani.
"En kestä kui sulonen olit niitten sun nutella leipies kaa. Ihan ku ne ois ollu sun suurin aartees." Daniel sanoo ja kääntyy kyljelleen että voisi nähdä mut paremmin. Tai niin mä ainaki voisin luulla.
Käännyn itsekkin kyljelleni, että nään vuorostani Dankun paremmin. Asetan sormen hänen huulilleen "Heihei herra hyvä älä yhtään aliarvioi nutella leipiä." sanon ja saan Dankun nauramaan.
"En tietenkään." hän sanoo. Vittu kun se kattoo puhuessaan aina välillä mun huulia ja se jos joku saa perhoset lepattelemaan ympäri mun vatsaa. Haluisin vaan suudella noi huulet pilalle. Paitsi etten voi tehä nii, koska ne ei kuitenkaa menis pilalle.
"Pussaa vaa." Dankku sanoo väätävä virne huulillaan.
"Ai hä." sanon herätessäni transsista. Käännän myös katseeni salamana takaisin Dankun silmiin.
Dankun virneelle ei tule vieläkään loppua vaan se ylettyy oikeesti varmaan korviin asti. "Että pussaa vaan, sen verran kiihkeesti tuijotit mun huulia."
Hups taisin jäädä kiinni tuijottamisesta. "Sanot sinä joka vähän väliä tuijottaa mun huulia ku puhut mulle."
"Ehkä mä sit aina vaan haluun tehä näin ku puhun sulle." Dankku sanoo. Enkä edes kerkeä reagoimaan hänen sanomisiinsa mitenkään kun jo tunnen noi ihanan pehmeet huulet mun omilla.
Oisin varmaa kaatunu jos en makais tässä sängyllä. Joten kiitän luojaa että makaan tässä.
Luulin et tää ois vaan nopee pusu mut näköjään olin väärässä. Yhtäkkiä oonkin Dankun sylissä hajareisin ja meijän huulet työskentelee edelleen yhessä. Dankun kädet vaeltaa mun lantiolla ja ne laskeutuu koko ajan vaan alemmas ja alemmas, kohti mun persettä.
Muut on syömässä ja voi tulla koska vaan mut tällä hetkellä en urhaa yhtäkään ajatusta sille, tulkoot.
Danielin kädet vaeltaa mun tai oikeestaan sen hupparin reunalle. Ei aikaakaan ku se löytää tiensä lattialle. Mun kädet löytää vuorostaan Danielin paidan reunat ja enempää miettimättä vedän sen lattialle muitten vaatteitten sekaan.
Mun sormet löytää aikalailla samantien Danielin vatsalle ja alkaa sormeilemaan sen vatsalihaksia. Mun huuletkin löytää vuorostaan reittinsä Dankun kaulalle. Ja totta kai jätän jälkeni sinne. Löydän myös Dankun herkän kohan ja saan sen henkäsemään mun alla. Siitäpä mä vasta nautinkin. Jatkan reittiäni alemmas hänen vatsalleen. Taidan ihan täysin vahingossa jättää sinnekin jälkeni. Reittini jatkuu vaan alemmas ja alemmas kohta oonki jo Dankun housujen reunalla. Vedän sen housuja alemmas ja se potkii ne kokonaan pois sen jalasta. Annan huulieni vaeltaa vielä hetken Dankun alavatsalla, ennen kuin vedän hänen boxerinsakkin pois.
***
Saatin meijän hommat loppuun eikä kukaan ees tullu keskeyttää. Pidettiin varmaa nii kovaa ääntä et ne arvas tai sit ne on oikeesti viel syömäs.
Makaan Danielin rinnan päällä ja kuuntelen hänen vieläkin hieman koholla olevaa hengitystä. Naurahdan asialle hieman.
"Mitä sä mietit ku noin naurattaa?" Dankku kysyy.
"Eiku kuuntelen tässä sun hengitystä ja se on vieläki koholla. Niin mietin vaa et onks sulla noin paska kunto vai oliks se vaa noin rankkaa." sanon ja nousen niin että näen Dankun kasvot.
Saan Dankunkin naurahtamaan. "Luulen että syynä on molemmat."
"Oot vaan heikko." sanon ja läpsäisen häntä rintakehälle.
"Varo sanojas neiti hyvä tai kohta en käytä enää mun voima varoja kertaakaan suhun." Dankku sanoo ja vetää mut takasin kainaloonsa ja alkaa pörröttää mun hiuksia. Se muuttuu aika nopeesti leikkimieliseks painiks. Daniel pyöräyttää mut sen alle ja alkaa kutittaa mua kyljistä.
"Noni... nytt...." en saa nauruni seasta sanottua muuta. Yritän livahtaa pois, potkia Dankkua, rimpuilla ja työntää Dankkua pois päältäni, mutta tuloksetta toi ei tosta mihinkää liiku. "RIITTÄÄ!" saan hetken päästä huudettua. Daniel ei kuitenkaan lopeta.
"Mä lopetan vasta sitten kun sanot että Daniel on maailman ihanin enkä enää ikinä kiusaa, nimittele tai väheksy sitä missän tilanteessa." hän sanoo kutituksen lomasta.
"Leikiks... sä mun kustanuksella."kiherrän. Puhuminen vaan osottautuu aika hankalaksi kun tuon ihanan luupään kädet vilisee mun kyljillä ja kutittaa.
Daniel alkaa yhtäkkiä kutittaa vielä enemmän ja nopeempaa. "Okei... ookeiii." sanon ja nostan kädet ilmaan antautumisen merkiksi. Tai niin hyvin kun vaan pystyn tossa tilanteessa. "Dankku on maailman ihanin enkä enää ikinä kiusaa, nimittele tai väheksy sitä missään tilanteessa." sanon vihdoin ja Dankku vaan vähän hidastaa kutituksensa tahtia.
"SUN PITI LOPETTAA!"
Dankku vaan naurahtaa. "Yks juttu viel."
"No?" tiuskaisen tää muuttuu jo kohta kidutuksen puolelle.
"Sä suostut tekemään mun kaa jotain sen teijän shoppailu reissun jälkeen." Daniel sanoo ja tuijottaa mua suoraan syvälle sieluun sen ruskeilla silmillään.
En ees mieti mitä se jotain voi olla kun suostun. Teen mitä vaan mielummin kun se että mua kutitetaan. Oikeesti.
Heti kun Dankku lopettaa työnnän sen pois päältäni ja nousen ylös sängystä. Jätän ton paskaaivon tohon virnuilemaan.
Suuntaan ettimään lattialta Dankun matkalaukkua. Se ei onneks osottaudu hirveen vaikeeks tehtäväks. Mun onneks se on lattialla avattuna, ei tarvii alkaa availemaan ite sitä. Hirvee työ ja menee aikaa. Pengon sitä ja etin sieltä jonku hupparin.
Dankku seuraa mun touhuja sängyltä hiljaa. Ei mun tarvii ees vilkasta sitä ku tunnen sen katseen mussa. "Ajatteliks sä pölliä mun joka ikisen hupparin?" se kysyy.
Käännän mun katseen siihen. Ja katson tätä kulmia kurtistellen. "Ööö joo mitä sä sit luulit?" kysyn.
"En tosiaan tiedä. Sun onneks mulla on paljon huppareita." Dankku sanoo ja nousee itsekkin penkomaan matkalaukkuaan.
"Meen valmistautuu meijän huoneeseen." sanon kun saan puettua hupparin ylleni. Parasta tässä on ettei tarvii laittaa ees housuja. Noukin myös vanhan hupparin lattialta mikä mulla oli aikasemmin päälläni. Voin haluta nukkuu sen kaa yöllä se oli mukava siihen. Eikä tuu kylmä ku ilmastointi on täysillä.
"Tuun kohta perässä." Daniel sanoo pukiessaan vaatteita. Kävelen eteiseen laittamaan kenkiä jalkaan.
"Mä en huoli sinne tommosia kusipäitä." sanon ihan tahallani vaikka just lupasin olla enää nimittelemättä mut en tosiaan luovu näistä mun arvonimistä.
Saan Dankun silmiä siristelevän naaman kääntyvän muhun päin. "Etkö sä just luvannu äskön olla enää nimittelemättä mua?" hän sanoo.
Oon just astumassa ovesta ulos kun huudan vielä. "Puspus." ja sitten paiskaan oven kiinni.
***
Oon saanu jo naamani ja hiukseni valmiiks. Sit ois viel asun valinta se onkin maailman vaikein tehtävä. Pengon laukusta joka ikisen vaatteen varmaan ulos. Tuntuu taas ettei mikään toimi. Kokeilen varmaa valehtelematta 10 eri asu kokonaisuutta.
"Vittuuuh." huokaisen. Tää on niiin turhauttavaa. Missäköhän ees noi muut kuppaa ne on ollu vitun kauan pois.
Vihdoin päädyn ehkä maailman yksinkertasimpaan ja tylsimpään asu vaihtoehtoon. Valkonen toppi ja siniset farkkushortsit
Tosi basic mut toimii nyt tän päivän asuna.
Missäköhän vitussa toi Dankkuki kuppaa sano et tulee perässä ja on menny varmaa puol tuntii siitä.
Lösähdän sängylle ja kaivan puhelimen esiin. Totta kai meen selaa tik tokkia, kukapa nyt ei. Vilkasen myös vaate helvettiä joka nököttää lattialla mut en todellakaan jaksa siivoo niitä nyt kuitenki viimeistään huomenna näyttää täysin samalta.
Kerkeen ehkä just 5 minuuttii makoilla kun ovelta kuuluu koputus. En millään jaksais nousta avaamaan, mulla on just hyvä asento. Joudun kuitenkin tyytymään kohtalooni ja nousee avaamaa.
Avaan oven ja sieltä paljastuu brune syötävän hyvännäköinen poika.
"Mikä sulla kesti?" kysyn väistyessäni Dankun tieltä että hän pääsee sisälle.
Hän potkii kengät jalastaan ja kääntyy takasin mun puoleen. "Aattelin käydä suihkussa." Dankku sanoo. Jatkan hänen ohitseen sängylle ja hyppään siihen oikeen kunnon kaaressa.
Dankku tulee mun perässä. Hänen katseensa osuu lattialle ja hänen suustaan pääsee naurahdus. "Jollain vissiin ollu asu kriisi."
Katson itsekkin ekaa kertaa kunnolla aikaansaannostani ja naurahdan. "Joo oli vähän ihan paskaa valita vaatteet ite." sanon ja asetun uudestaan makaamaan.
Dankku hyppää itsekkin mun viereen ja kiertää kätensä mun ympärille. Avaan puhelimen ja alan selaamaan taas niitä samoja tik tokkeja. Ilmeisesti Dankkuki kattoo niitä ku ei se kaiva omaa puhelintaan.
"Missäköhä noi muut oikee kuppaa?" ihmettelen ääneen.
"En tiiä varmaa panee toisiaan ristissä." Dankku naurahtaa. Hän saa läppäisyn käteensä.
"Vitun pervo ei kaikki oo samanlaisia kun sä." sanon huvittuneena.
"No just joo oot oikeesti niin ilkee." Dankku sanoo muka loukkaantuneena.
"Tykkäät kumminkin." sanon ja kaivaudun syvemmälle hänen syleilyynsä.
***
Muut tuli jossai kohtaa takasin mun ja Allun hotelli huoneeseen. Ne oli kuulemma jääny vaa juttelee sinne aamupala mestaan kaikesta. Kunnes ne oli sit vaa häädetty vihasesti pois. Kuulemma niil oli menny liian kauan. Vitun juoruakat sanon minä.
Lähettii aika samantien kaupoille. Kierreltii eka jotain katukauppoja mut sit meil kaikil tuli niin kuuma et haluttiin johonki viileesee nii tultii sit johonki kauppakeskuksee pyörii.
Oon tähä mennes löytäny jotai korui, yhet aurinkolaisit ja jotai toppei. Tällä hetkellä kierrellään jotain alusvaatekauppaa ympäri.
"Hei El mites nää?" Allu kysyy ja nostaa jotkut neon vihreet stringit mun silmien eteen.
"Siis apua noissahan on varmaa millin kokone toi taka juttu. Ja noiha näkyy joka vaatteesta läpi." kauhistelen nauraen. En tajuu mitän joku voi käyttää tommosii noiha uppoo niin syvälle ettei oo ennen nähty.
"No mikäs siinä jos tykkää." hän sanoo ja tunkee ne takaisin mistä sitte ikinä repikää.
"Joo ai vittu en ikinä pukis noita päälle. En vaikka maksettais" sanon kauhuissani kuitenkin nauraen.
"Ai et vaikka Dankku maksais?" Allu kysyy virnuillen.
Hän saa läppäisyn käteensä. "Nyt loppu tommoset puheet." sanon.
"Otan ton myönteisenä vastauksena ku et kumminkaa kieltäny." Allu sanoo kikattaen. Hän saa makoisasta keskisormestani vastauksen.
"Hei El kato nää vois olla sulle kivat." Elis sanoo ja saa katseeni kääntymään hänen suuntaansa. Hän heiluttelee jotain valkosia pitsisiä alusvaatteita vähän kauempana musta ja Allusta. Astelen lähemmäs ja ne on oikeesti kivat.
"Siis nää on ihan oikeesti kivat taidan ottaa nää." sanon tunnustellessani alusvaatteita.
"Mietinki et ainaki Dankku tykkää." Elis muka viattomasti.
"Et vittu sinäkin." sanon päätäni pudistellen. Otan kuitenkin Elisabetin kädestä alusvaatteet ja painelen kassalle, jotta voin maksaa ne. Enkä jaksa sovitella niitä ainaki lapussa oli oikee koko nii eiköhän ne oo hyvät.
Eliselläki oli jotkut punaset ja valkoset alusvaatteet, Ellulla baby bluen väriset ja Allulla mustat. Joudun hetken venailla tyttöjä et neki saa niitten ostokset maksettua.
"Mul on hirvee jano mennääks johonki juomaa jotai." Ellu valittaa.
"Joo mennää tonne 2 kerroksen kahvilaan, sil oli netissä ainakin hyvät arvostelut." Allu sanoo osoisttaessaan yläkertaa. Hän saa kaikilta myöntävät vastaukset.
Lähestytään aika hiljasella vauhdilla liukuportaita, koska kukaan meistä ei todellakaan mee vapaaehtosesti portaita.
Luojan kiitos siel kahvilassa ei oo hirvee tungos, vaan päästää heti tilaa. Tilaan jäälaten, koska en haluu juoda tämmösellä helteellä mitään kuumaa, muutenki valmiiks jo kuuma. Joo ei täällä sisällä oo mut ulkona on.
Istun pyötään jo oottamaan muita, koska pääsin tilaamaan ensimmäisenä. Hörppäsen jäälatteani ja se on liian hyvää yks parhaimmist mitä oon koskaa maistanu. Mun puhelin värähtää ja kaivan sen esiin. Dankku on laittanu chattii.
Dankku<3
14.27
| kauan meinaatte viel olla siel?
| mul on kauheen tylsäää
Me
| ei hajuukaan ollaan just kahvilassa ja eiks teijän pitäny mennä jätkien kaa bisselle?
Dankku<3
| piti ja me oltiin jo nyt lahotaan meijän huonees
Me
| no menkää altaille emmä tiiä meil menee varmaan viel jonku aikaa
Dankku<3
| joo hei hyvä idea pitää tsekkaa tänki mestan tarjonta moikka
Me
| kusipää
Muut istuu pöytän juomiensa kanssa ja laitan puhelimen pois.
"Noniin spill the tea. Haluun kuulla kaiken teijän jätkä asioista." Elena intoilee ja melkein lyö käsiään yhteen.
"No mulla nyt ei oo ollu ku yhen illan juttuja kaikis bileis minähän en sitoudu." Elisabet sanoo ja saa kaikki meistä nauramaan. "Mut El sun kuviot mä
haluun kuulla." Elis jatkaa.
"Ai hä mitä niistä?" kysyn muka tietämättömänä ja hörppään pitkän hörpyn kahvistani.
Saan kaikkien ootko tosissas naamat itteeni.
"Sinä ja Dankku, valkeneeks yhtää?" Allu sanoo.
"No eiks se oo ihan päivän selvää mikä tää meijän juttu on." sanon kiemurrellen tuolilla. Oon ihan sysi paska puhumaan tämmösistä.
Ellu läimäisee kätensä suunsa eteen "Siis omg ootteks te yhessä." Elena kirkaisee.
Naurahdan ja pudistelen päätäni. "Ei nyt sentään. Puhuttiin täst yks päivä ja sanoin sille et tykkään siit ja se tykkää musta. Mut sovittiin et edetään tän kaiken suhteen ihan rauhassa ettei kiirehditä ja mua alkais ahistaa. Ja no tietysti koska Antton kyl te tiiätte."
"Toi on varmasti ihan fiksua." Ellu sanoo nyökytellen.
Allu puolestaan naurahtaa. "Mä niin tykkään jotenki siit miten väitit kiven kovaan ettet todellakaan ala tykkäämään siitä ja et se on varmasti ihan kusipää."
"Joo aijaa mullekki kerran suutuis ku aloin puhumaan siitä." Ellu nauraa.
"Ja mites kävikään oot ihan umpi kusessa siihen." Allu sanoo.
"Niin mä taidan olla." huokasen ja kuulostan joltain ihan joltain ihastuneelta teinitytöltä. Sehän mä oikeestaan oonkin.
2455 words
A<3