Joel
Treenis. Se paikka, johon pakenen pahaa oloa ja hullua maailmaa. Tänne minä tänäänkin pakenin, mutta täällä odottikin jotain, mitä en osannut odottaa..
Mennään ajassa puoli tuntia taaksepäin..
Avaan treeniksen oven ja suljen sen perässäni, olettaen että olen yksin. Yleensä täällä ei ole tähän aikaan ollut ketään. Kenkiä riisuessa huomaan eteisessä kenkäparin. Kengät ovat tosin siinä asennossa, että ne on viskottu jaloista. Huomaan myös mustan tuulitakin naulakossa.
Onko täällä tällä kertaa joku muukin??
Kävellessäni kohti treenitilaa, kuulen vaimeaa nyyhkytystä. Ääni kovenee aina, kun menen lähemmäs. Se kuulostaa todella sydäntäsärkevältä ja siltä, kuin jokin olisi pahasti pielessä..
Raotan varovasti ovea ja kurkkaan sisälle. Samalla silmäyksellä näen Nikon itkemässä sohvalla. Riennän sitten hänen luokseen ja istun tuon viereen.
Kosketan varovasti tuon olkapäätä, jolloin hän säpsähtää ja katsoo minua silmät punaisina. Voi Niko rakas.
"älä koske" Tuo hiiskahtaa
Ahaa, selvä. Täytyy kunnioittaa Nikon pyyntöä, vaikka kieltämättä outoa häneltä. Ei hän ole ikinä kieltänyt koskemasta itseään. Ehkä hän on nyt erityisen herkillä..
"haluutko sä puhua?" Kysyn varovasti
"Joel.. mä oon ihan loppu" Niko sanoo purskahtaen itkuun
Vedän miehen itseeni kiinni ja yritän parhaani mukaan lohduttaa, vaikka olen aika huono siinä.
"ei mitään hätää. kaikki järjestyy" Sanon rauhallisesti
Nykyhetkeen
"mä oon ihan palanu loppuun.. tässä on ollu ihan vitusti kaikkea ja oon joka päivä, ilta ja yö itkeny himassa yksin, ko en jaksa" Niko niiskuttaa
"mä en ihmettele yhtään, et susta tuntuu tolta. onhan tää ollu melkosta draivia eestaas ja mulla tää kaikki on vaikuttanu nukkumiseen, kuten tiiät" Sanon
"mut Joel.. voiksä vaan olla siinä ja lohduttaa?" Niko kysyy
"tottakai. emmä oo lähössä mihinkään" Sanon
"kiitos, että oot siinä. sä.. sä oot mulle tosi rakas" Niko sanoo
Tuo silittää varovasti käsivarttani, ikäänkuin osoittaakseen rakkautta ja hellyyttä. Pieni hymy muodostuu kasvoilleni. Tuntuuhan tuo hyvältä kuulla.
"sinäkin mulle" Hymähdän
Yllättäen tunnen huulet poskellani ja käännyn katsomaan Nikoa, joka hymyilee pienesti, mutta hieman ujosti. Älä turhaan ujostele..
"sori. teki mieli" Niko sanoo
"ei se mitää. kyllä sä saat mua pussata vaikka miten ja mihin" Sanon
Sitten saankin huulilleni suudelman. Toisen, kolmannen ja vielä neljännen. Hän painaa päänsä olkapäätäni vasten hieman täristen ja kiedon käteni hänen selkänsä taakse.
"oli pakko saada ees jotain lohtua" Niko mumisee
"toivottavasti se piristi sua edes vähän" Sanon
"kyllä se jonku verran. mutta.. Joel, mua pelottaa" Niko sanoo
"mikä sua pelottaa?" Kysyn
"elää ja ylipäänsä olla yksin. tää nyt kuulostaa tosi typerältä, mutta voinko mä tulla asumaan sun kanssa joksikin aikaa?" Niko kysyy
"ei todellakaan kuulosta typerältä, Niko. mun mielestä on tosi hyvä, että uskallat kertoo, että mitä tunnet. ja mitä tohon asumiseen tulee, niin tottakai voit. vaikka en kyllä tiedä, että kestätkö tällasta uniongelmaista heeboa" Hymähdän
"mä kestän kyllä. voin myös yrittää auttaa sua nukkumaan" Niko hymähtää
"no siinä tapauksessa tuut mun viekkuun nukkumaan" Virnuilen
"mielelläni" Niko tirskuu
--
skip iltaan
Käperrymme peittojen alle pelkät bokserit jalassa ja hinaudumme toisiimme kiinni. En ole tottunut jakamaan sänkyäni toisen kanssa, joten saa nähdä mitä tästä tulee.
Minua ei väsytä ollenkaan, kun taas Niko haukottelee urakalla ja päätyykin sulkemaan silmänsä. Itse tuijottelen intensiivisesti makuuhuoneeni kattoa, joka on vitivalkoinen. Siitä roikkuu lamppu, jota harvemmin käytän.
Yhtäkkiä vieressäni oleva Niko alkaa laulaa tuutulaulua. Käännähdän niin, että kasvoni ovat hänen kasvojaan vasten. Uppoudun kuuntelemaan laulua.
"Tuu tuu tupakkarulla,
mistäs tiesit tänne tulla?
Tulin pitkin turuntietä,
hämäläisten härkätietä.
Mistäs tunsit meidän portin?
näin teidän uuden portin.
Haka alla, pyörä päällä.
karhuntalja pyörän päällä"
Silmäluomeni tuntuivat raskailta, joten suljin silmäni ja leijailin pilven päällä jonnekin todella mukavaan paikkaan. Aivan!
Höyhensaarille.
-
sanat: 588
tässä tämmöstä söpöilyä :3
kiitos muuten melkeen 45 tuhannesta lukukerrasta! ihan älytöntä😭❤ ootte ansainneet 60. osan <3