Aleksin nk
Olin herännyt noin kuudelta aamulla enkä enää saanut unta ja lopulta päädyin vain ajattelemaan asioita. "Ahistaa ku en pääse kirjottamaan tätä ylös, aivoissa tuntuj sekavalta ja koko kroppa tuntui raskaalta. En olisi halunnut herätä, en selviä yksin ajatusteni kanssa enkä pääse purkamaan sitä viiltelemällä ja kuinkahan paljon painan? Onkohan täällä jossain puntaria? Ei en voi nousta Porko vois herätä. Onkoha kukaan muu hereillä? Meen juomaan vettä ehkä se helpottaa."
Joelin nk
Kello oli kai jotain kuus enkä ollut nukkunu ollenkaa, ois helpompaa jos Porko ois tässä vieressä mutta tarttin aikaa ajatella, eihän se edes varmana pidä musta ni ois tosi outoo pyytää sitä mun viereen nukkumaan. Pian keittiöstä alkoi kuulua kolinaa joten oletin jonkun olevan hereillä jonka takis menin keittiöön katsomaan. Siellähän oli Allu istumassa ja juomassa vettä. Istuin tämän viereen ja ajattelin jutella
Joel: moi
Aleksi: moi
Joel: kui oot hereil?
Aleksi: heräsin, sä?
Joel: en oo nukkunu ollenkaa
Aleksi: aa miks?
Joel: no on vähä ollu ajateltavaa
Aleksi: aa mitäs
Joel: no en ehk tahtois kertoo ymmärrät varmaa
Aleksi: juu tietenki mut mul ois sulle vähä asiaa...
Joel: kerro pois
Aleksi: no siis onko sulla ihastusta?
Joel: ömm no emmä oo iha varma mut ehk yks
Aleksi: okei no ööh mitä mieltä oot Porkosta?
Joel: öm no siis onhan se ihana joo ja tällee mut... Äh ketä yritän huijata
Aleksi: ai häh?
Joel: oon iha umpirakastunu Porkoon enkä voi ajatella mitään muuta siks laitoin sen sun viereen nukkumaan koska en ois kestäny jos se ois ollu mun vieres mut ei se musta tykkää se varmaa vihaa mua eikä aattele samalla tavalla ku mä
Aleksi: nohh en ois nii varma
Joel: kui?
Aleksi: no se kerto mulle illalla et se on vitun kuses suhun, ehkä teidän pitäs puhuu? Vaikka tänään myöhemmin vaik sitteku me ollaan lähetty?
Joel: ai sanoks se oikeesti noi?
Aleksi: joo
Joel: no ehk mun sit pitäs puhuu sille mit nyt meen nukkumaa.
Aleksi: joo mäki öitä
Joel: öitä
Aleksin nk
Juoksin portaat ylös Joelin vanhempien makkariin ja hyppäsin Porkon päälle.
Joonas: mitä vittua allu?
Aleksi: puhuin Joelin kanssa!!
Joonas: mitä siittä
Aleksi: se aikoo puhua sulle sitku me muut ollaa lähetty!
Joonas: ai oikeest?
Aleksi: joojoo!
Joonas: okei mut meen silti takas nukkumaan.
Aleksi: okei
Joonaksen nk
En voi uskoa että Joel haluaa puhua mulle, mistähän se haluaa puhua, kertoikohan Aleksi mun tunteista?! Mitähän Joel ajattelee musta.... Ajatukset vain jatkuivat kunnes nukahdin.
Time skip muiden lähtöön
Okei istutaan todella uhkaavasti Joelin kanssa vierekkäin sohvalla...
Joel: porko...
Joonas: niin?
Joel: no ööh Aleksi kerto mulle aamulla et sä oot kuses muhun... Onks se totta?
Joonas: no siis joo
Joel: okei, koska no mäki oon kuses suhun tai jotain semmosta emmä oikee tiiä...
En voi uskoa mitä juuri kuulin. Joel vitun Hokka ihastunut minuun?! Olin onnellinen ja shokissa. En osannut sen enempää kuvailla olitilaani.
Aleksin nk
Olin kotona edelleen yksin koska äiti ja isä eivät ole vielä palanneet. Päätin mennä puntarille, se oli virhe kun näin numeron kasvaneen ahdistus valtasi kehoni ei tämä voinut olla todellista. Jalkani eivät halunneet pitää minua pystyssä ja no en tiedä. Ahdisti niin paljon joten päätin mennä huoneeseeni ja ottaa sen kauniin terän käteen "vain pari viiltoa" ajattelin ja no eihän se siihe tietenkään jäänyt. Monta viiltoa myöhemmin tartuin päiväkirjaani ja kynääni.
"Elämä tuntui kauhealta, miksi minä joudun kestämään kaiken? Muut saavat rakkautta ja minä vain vihaa, tiesin ettei kukaan minua rakasta mutta toivoisin että rakastaisi. Tuntui niin tyhjältä olla yksin jotenkin pelkäsin olla itseni kanssa yksin. En enää hallitse itseäni ollenkaan, monta viiltoakin ovat tehty vain koska jokin minussa on pakottanut jatkamaan, vaikka mitä tekisin ja kuinka syvälle viiltäisin aivoni sanoivat ettei se ole tarpeeksi syvä eikä kukaan ota tosissaan jos ei ole tarpeeksi pahat jäljet. Se Olli teksti reidessäni vieläki välillä aukeaa eikä ole parantunut oikeastaan epäilen sen tulehtuneen. Haluisin olla Ollin kanssa, hän pitää minut turvassa itseltäni. Kaikki ihmiset joiden pitäisi auttaa minua sanovat vain että oma vika kun tälläiseen jää muttakun en tiedä enää itsekkään mitä pelkään. Pelkään itseäni mutta olen myös ainut johon voin luottaa. Ei siis jää paljoa vaihtoehtoja."
Tuntui kauhealta, olo oli kauhea ja pää tuntui raskaalta pian silmäni eivät pysyneet auki ja nukahdin.
Sanoja 693
Joo anteeks jos on sekava mutta yritin parhaani ja kirjotan tänää vrm vielä lisää.