On perjantai ilta kello on varmaa jotai 19.00. Kaikki on järjestämäs innoissaa meijä bilei jopa mä. Jep löysin mun bile innon takas yhen yön aikana. Mut en silti ajatellu juoda iteltäni muistii, ehkä. En aikaa tarkotuksel. Vahinkoo ei tietenkää lasketa.
"Maista tota." Daniel sanoo ja törkkää mulle jonku muki kätee jossa on jotai mustaa litkuu.
Hörppäsen ihan kunnolla ja naama vääntyy ku viimest päivää.
"Mitä vittua oot toho tunkenu, yritäks sä tappaa mut?" kysyn naama vääränä ja annan mukin takasi Dankulle.
"Siin oli jäägerii ja viina sekasi." Daniel sanoo.
"Oot hullu." sanon naurahtaen. Daniel sopii iha täydellisesti meijän porukkaa tiesin sen heti. Yhtä sekasin päästää ku kaikki muutki.
"Hei äijät tulkaa maistaa boolii." Aaron huutaa.
"Iha saatana hyvää taas kerra." Elisabet sanoo.
"No aijaa äijil boolin teko hallus." Daniel komppaa.
"Kiitos ton tiesin kyllä jo." Aaron sanoo itsevarmasti.
***
Talo on jo iha tupate täynnä ja kello on ehkä just ja just yheksä. En oo juonu viel paljoo yhtää. Seistää Elisabetin kaa keittiön saarekkeella ja arvioidaa jätkiä. Joo ei tosiaan ollu mun idea.
"Hei kato toi, mites toi?" Elis sanoo ja nyökkää päällään jonkun jätkän suuntaa.
"Kuka noist ai toi blondi?" kysyn.
"Ei ku sen vieres toi brune jolla on toi valkone paita ja mustat housut." Elis korjaa.
"Aaa iha sulone vois sopii sulle." sanon.
"Kato ja opi." Elis sanoo ja lähtee kävelee jätkän suuntaa. Kattelen tilannet keittiön saarekkeelt. Ei kauakaan kun Elis ja tämä mysteeri jätkä lähtee kävelee mua päin.
"Ellen täs on Markus ja Markus täs on Ellen." Elis esittelee.
"Moi." sanon.
"Moi" markukseks esitelty jätkä sanoo.
"Läheks sä tanssii?" Markus kysyy Eliseltä.
"Totta kai lähenn." Elis sanoo ja vetää mekkoansa rintojen kohalta alemmas. En voi muutaku nauraa.
Lähen ettii jotai mun kavereit ku en haluu töröttää tääl yksinkää. Ei aikaakaa ku löydän Allun puhumas jollekki en ees tiiä.
"Tiiäks mis Daniel on?" kysyn.
"En tiiä mihi sä sitä tartteet? Pano seuraa?" Allu kysyy.
"No ei vitun pälli oisin vaa tarjonnu savut." sanon ja kaivan jointin esii.
"Aa en oo nähny pitkää aikaa." Allu sanoo ja kaivaa puhelimensa taskusta.
Kattelen ympärille ja mun silmät osuu johonki tosi tuttuu vähä liianki tuttuu.
"Ei vittu Alexandra!" huudan.
"No mitä nyt?" Allu sanoo ja kattoo mua puhelimensa sijaan.
"Antton on täällä!" huudan. Tunnen palan nousevan kurkkuuni ja ahistuksen alkavan nousemaan.
"Mitääääh missä?" Allu kysyy ja osoiton hänelle Anttonin suuntaa. Ei vittu totta kai se käänty just meihin päi.
"Ei vittu Allu se tulee tännee eieieiei!" panikoin. Ei keretä ku ajatella sitä nii Antton on jo meijä luona.
"Täällähä näkee tuttuja." hän virnuilee.
"Painutko vittuun täältä." Allu käskee.
"Eiks Ellen osaa enää puhuu?" Antton naureskelee.
"No vittu osaan." vastaan.
"Aina yhtä topakkana sä tiiät et se kiihottaa mua." tää vitun sika sanoo.
"PAINU HELVETTII TÄÄLT NYT IHA OIKEESTI!" Allu karjuu.
"Taidan haluta ottaa Ellenin kaa toisen roundin." hän sanoo.
"Mitä vittua siitä on kaks vuotta KAKS VUOTTA haloo eks oo vieläkää kasvanu!??" Allu huutaa.
Ja näin mahtavasti mun ilta on pilalla ja kaikki vanhat haavat revitty auki. Pitiki vittu just sattuu ku kaikki alko rullaa pitkäst aikaa iha mukavasti.
"Sä Alexandra tiiät mihin mä pystyn ja te molemmat tiiätte et mä otan sen mitä mä haluun! Ja jos mä haluun Ellenin kaa uuden kierroksen mä otan Ellenin kaa uuden kierroksen halus se sitä tai ei." Antton sanoo.
"Mä en ota sun kaa yhtää mitää!" huudan itkua pidätellen.
"Aivan varmasti otat jos mä niin haluan." Antton sanoo ja nappaa mua kädestä ja suutelee mua. En tietenkää vastaa siihen. Allu yrittää repii mua pois yritän itekki päästä pois mut se on tosi vaikeeta ku Antton kietoo kätensä mun ympärille. Tunnen kuinka alan pikkuhijaa lamaantuu ja mun silmis alkaa sumenee kaikki äänet ja musiikki alkaa hiljeenee mun päässä. Mun hengitys alkaa kiristää tahtiaan. Paniikkikohtaushan se sieltä tulee.
Ei mitää hajuu kuinka kauan tää suutele sessio kestää, mut yhtäkkii tunnen ku Anttonin ote hellittää ja mun takaa toiset käsivarret tarraa musta kii. Ne käsivarret kääntää mut ympäri ja nostaa mut sylii lähetää liikeelle. Ja sitten ei mitään muistikuvia seuraavist tapahtumist.
Herään siihe ku jonku lämmi käsi silittää mua selästä. En reagoi mihinkää mitää, kunnes muistan mitä tapahtu.
"Antton!" huudan pompaten istumaan. Mun hengityksen tahti on tosi nopee.
"Shhh rauhotu ei Antton oo täällä vaa minä Daniel." Daniel sanoo noustessaa mun kaa istuu. Se kaappaa mut halauksee ja laskeutuu takas makaa minä mukanaa.
"Antton lähti Benkku heitti sen ulos ei sulla oo enää mitää hätää kaikki on hyvin." Daniel sanoo rauhoittavalla äänellään silitellessään selkääni.
"Mitä tapahtu?" kysyn vieläkin vähä paniikkissa.
"Antton suuteli sua väkisin ja sait paniikkikohtauksen ja pyörryit mä ja Benkku tultii samaa aikaa sit paikal. Allu käski Benku heittää se kusipää pihalle ja mua se käski tulla sun kaa sun huoneesee rauhottuu." Daniel sanoo.
"Kiitos. Haluut varmaa kuulla mitä tapahtu aikasemmi." sanon.
"Ei mun tarvii kerrot sitte ku oot valmis ja haluut. Meillä on aikaa." Daniel sanoo.
"Eiku haluun kertoo nyt." sanon itsevarmasti.
"Ootko varma?" Daniel kysyy.
"Oon." sanon.
"Seiskalla päädyttii sen kaa samalle luokalle. Ihastuin siihe varmaa seiskan puol välis joskus talvel. Hengattii sen kaa ihan sikana. Se oli sulone ja huomioiva just täydelline poikaystävä. Säädettii sen kaa joku pari kuukautta ja sit joskus keväl se kysy et haluunks olla sen kaa enemmä ja siit se sit lähti. Ekat puol vuotta kaikki oli ihanaa ja täydellist jossei lasketa sitä et se kinu mult koko aja pilluu. Ei oltu pantu viel koskaa ja aattelin et se menee ohi jos annan sille no eipä menny se oli mun elämän huonoin päätös. Se oli mun eka kerta samoin Anttonin. Sen kerran jälkee se ei sit muuta kinukkaa mult mitää muuta. Ja sit heti sen jälkee siit muuttu vitu kontrolloiva ja agressiivine. En saanu enää hengaa kenenkää muun ku sen kaa tai puhuu muille jätkille ku sille. Sitä kestin vuoden koska en uskaltanu lähtee siit suhteest ku jonku kumman takii rakastin sitä jätkää iha älyttömästi vaik meijän koko suhde oli vitun toxic. Sit puolentoist vuoden jälkee tuli yks ilta ku oltii niillä kahestaa katottii jotai leffaa ja sit se alko haluu mua ja jotai alettii sii sääntää sit mä en halunnu mitää semmost siin tilantees. No sen mielest se ei ollu ok ja sit se otti sen mitä halus ja raiskas mut. En pystyny kertoo siit kellekkää sen jälkee. Jäin sen kaa suhteesee ja puolen vuoden pääst se teki sen uudestaa. Sit kerroin Allulle ja Benkulle ja sain jätettyy sen äijän. Pilattii sen maine meijä koulus ja se joutu muuttaa pois. En oo nähny sitä nyt kahtee vuotee ku vast nyt. Ja tän kahen vuoden aikana en oo päästäny ketää uutta äijää mun lähelle tai tykänny kenestäkää. Enkä oo sen jälkee ees pystyny panee kenenkää kaa. En ees vaik oon ollu iha vitu kännis tai pilves. Olit eka kenen kaa panin Anttonin jälkee. Ja tää mua ahisti sillo sen illa jälkee." kerron kyyneleet valuen silmistäni.
"Siis en voi muuta sanoo et vittu mikä kusipää. Sä et ois todellakaa ansainnu tommosta kohteluu ja miten vitussa se pystyy tehä sen kaks kertaa? Jos se äijä seisois tos nyt hakkaisin sen vittu teholle." Daniel sanoo ja halaa mua lujempaa.
"Mua pelottaa et nyt se tulee takasi mu elämää ja pilaa sen taas. Kärsin tämmösest sen takii masennuin ja aloin saamaa paniikkikohtauksii." sanon ja Daniel nostaa mun pään sen käsien välii ja pyyhkii peukaloillaa mun kyyneleet.
"Ei se todella tuu takasi sun elämää sul on meijät kaheksa ja me pidetää huoli siit ettei se tee sulle enää ikinä mitää pahaa." hän sanoo.
"Kiitos kun kuuntelet ja oot siinä." sanon.
"Muista aina et voit puhuu mulle."Dankku sanoo.
"Haluuks mennä viel takasi?" kysyn.
"Mitä sä kysyt tollasta ei mulla oo väliä me ollaan tääl rauhottumassa sun paniikkikohtauksen takii ei mun." Dankku vastaa.
"Nii mut tarkotin sitä et jos haluut mennä viel takasi nii voit mennä kyl mä pärjään en haluu pilaa sun iltaa." sanon.
"Hei cmoo Elle sä et todellakaa pilannu mun iltaa ja mä oon täällä ihan tasan nii kaua ku säki. En todellakaa jätä sua tänne yksi." hän sanoo.
"Emmä oiskaa halunnu mennä takasi." sanon tyytyväisenä nojaten Danielin rintaa vasten.
"Nii mä vähä aattelinki." Daniel naurahtaa.
Laitan silmät kiinni ja yritän nukahtaa. Yleensä paniikkikohtausten jälkee mua väsyttää iha saatanasti ja tääkää ei oo poikkeus. Tärisen kuitenki ku mikäki koska yleensä mul on kohtauste jälkee myös kylmä.
"Sähä oot iha jäässä." Daniel toteaa.
"Joo yleensä paniikkikohtausten jälkee oon iha jäässä." sanon.
"Ota toi." Daniel sanoo ja ojentaa just riisumansa hupparin mulle. Mun silmät jää tapittaa sen paljasta yläkroppaa daamn. Ellen ei mitä sä selität. Daniel ilmeisesti huomaa mun tuijottuksen koska se sanoo "Tiesiks et tuijottamine on rumaa." virne naamallaa.
"Äi täh?" hämmästelen.
"Ei mitää." Daniel nauraa.
Tajuun tilanteen ja nousen seisomaa ja otan mun bile mekon pois mun päältä ja laitan Dankun hupparin tilalle. Se on aika iso mulle ja ylettää puolee reitee no eipä tartte laittaa housuja.
"Haluuks jäädä yöks?" kysyn.
"Joo emmä jaksais millää lähtee tien toiselle puolelle." Daniel naurahtaa.
"No senkus jäät on mun sängys tilaa vaikka se paikka on varattu yleensä Allulle mut se nyt on varmaa nii kännissä ku apina ja muutenki menee varmaa Aaronin vieree nukkuu nii voit nukkuu siin. Mut jatkossa se ei käy." sanon.
"Ehkä se Allu mahtuu nukkuu tähä sit ens kerral meijän kaa." Dankku sanoo sama virne naamalla mikä aina. Pyöräytän tälle vaan silmiä ja kipuan peiton alle ja suljen silmät. Ei mee kauaakaa ku nukahan.
***
Herään lämpimää tunteesee. Ei mee kauaa tajuta et herään jonku kainalosta. Ja se joku on totta kai Daniel. Käännyn varovast ympäri etten vaa herätä Danielii. Se tuhisee ku mikäki onnelline pikku poika. On se tosi sulone. Sil on tosi tummat ripset niinku sen silmätki jotka on nyt vaa kiinni. Ja noi hiukset nii paksut ja ruskeet. Ihanat. Se näyttää nii viattomalta ku nukkuu naama iha mutrulla.
Etin mun puhelimen jostai sängyn pohjalta ja katon kelloo 8.13 miten heräsin näi aikasi. En varmasti nouse vielä. Laitan puhelin pois ja suljen silmät en jaksa kääntyy toisinpäi. En kerkee ees nukahtaa uudestaa ku tunnen ku ne samat käsivarret kietoutuu mun ympärille uudestaa. En jaksa välittää koska tässä on tosi hyvä olla just nyt. Tähän on hyvä nukahtaa ja nii teen.
***
Herään tunteesee et joku tuijottaa mua. Avaan silmät ja en ollu väärässä jonku todellaki tuijottaa mua. Danielin kasvot kaartuu hymyy ku mun silmät kohtaa sen silmät.
"Ootko kauanki tuijotellu?" kysyn unisena.
"En kauaa." Dankku sanoo. "Mennääks syömää?" hän jatkaa.
"Mennää vaa." sanon. Nousen ylös sängyst ja lähen kävelee ovelle päi.
"Totaa" Daniel alottaa.
"No?" kysyn samalla kääntyen Danieliin päin.
"Sulla sattuu olemaa edellee mun huppari pääl eikä mul oo muit housuikaa ku noi farkut, enkä viitis boksereissakaa tulla tonne keikkumaa. Nii et viittis vaikka hakee Benkulta housui mul?" Daniel sanoo.
"Ei tarvii hakee Benku huoneest venaa." sanon ja kävelen omalle vaatekaapilleni.
"Jos et oo sattunu huomaamaa nii satun olemaa vähä isompaa kokoo ku sä nii vähä epäilen et sun housut menee mulle." Daniel naurahtaa.
"Pää kii." sanon ja heitän Danielille harmaat verkkarit "Pöllitty Benkulta ei oo mun." jatkan naurahtaen.
"Kiiitti." Daniel sanoo ja pukee housut jalkaa.
***
"Katos katos meijän kyyhkyläisetki heräs." Sebu virnuilee. Vastaukseks Sebu saa vaa keskarin.
"Onks sulla Dankun huppari vähä söpöö." Elisabet jatkaa.
"Ole jo hiljaa." sanon.
"Ja tällä toisella sankarilla on mun housut." Benkku toteaa.
"Katosko sun housut villis yöelämäs." Allu nauraa.
"Ei kadonnu ei mut ei mul ollu muut ku ne farkut enkä viittiny tulla tänne teijän sekopäitte keskelle hilluu pelkät bokserit jalas nii lainasi vähä Benkult housui." Dankku vastaa.
Kävelen jääkaapil ja nappan reb bullin se on ainoo juttu mikä menee alas aamulla.
"Allu röökille nyt." käsken.
"Tarjooks sä?" Allu kysyy.
"Joo voin tarjoo." sanon ja jatkan matkaani eteiseen päin. Mun matka kumminki keskeytyy ku Dankku avaa suunsa: "Eiks mulle oo rööki tarjoiluu?"
"Ei täl kertaa tyttöjen juttuja." sanon.
***
"Mitäs mielessä?" Allu kysyy ja sytyttää röökinsä samal.
"Ei mitää kummempaa ei vaa olla pitkää aikaa pidetty meijä röökikeskustelui." sanon.
"Ei olla ei, ooks ok eilisest?" Allu kysyy.
"Joo oon mä yllättävän ok. Kyl ne vanhat jutut pyörii mieles viel mut nyt on hyvä hetki mut tiiän et ne tulee takasi mielee ku oon taas yksi." sanon.
"Sit jos tulee nii voitko soittaa mulle ft?" Alexandra sanoo ääni täynnä huolta
"Miks?" kysyn ihmeissäni.
"Koska en haluu et oot sillon yksi." Allu sanoo.
"Joo lupaan soittaa." lupaan.
"Hyvä. Kerroiks Dankulle Anttonista?" Allu kyselee.
"Joo kerroin sille kaiken." sanon.
"Okei joo kerro vaa kaikki mitä eile tapahtu." Allu innostuu.
Kertaan Allulle eiliseltä kaiken. Sen ilme oli kyl näkemise arvone hyvä et pysy housuissaa.
"EN KESTÄ KUINKA SULOSTA." Alexandra hihkuu.
"Joojoo nii onki." sanon.
"Omg ooks sä alkanu pehmii sille?" hän intoilee.
"Emmä tiiä vaikee sanoo mitää täs vaihees." totean.
"No mut mitä sä luulet voisiks kuvitella sen kaa mitää?" Allu kysyy.
"Emmä tiiä katotaa nyt mut vaikuttaa aika lupaavalta." sanon itsekki vähän innostuneena.
"Mut älä tee mitään mikä sua ahistaa." Allu sanoo vakavana.
"En tee en tietenkää." sanon. "Otetaaks toiset?" kysyn ja tarjoan röökiaskia lähemmäs Allua.
"No otetaa." Allu sanoo hymähtäen ja ottaa tupakan.
2134 words
A<3