Niko, keikkapaikka, klo 20.15
Lavan edustan täytti mylvintä ja kiljunta. Rakastan ihan liikaa faneja..
Kumarsimme poikain kanssa vielä kerran, kunnes oli aika poistua lavalta. Mahtis keikka jälleen kerran vedetty. Näitä lisää kiitos!
Lyömme läpyt saapuessamme backstagelle. Kiertuemanagerimme Santeri koppaa meille kaljat ja istahdamme sohvalle. Avaamme kaljat yhtäaikaa, joka saa meidät kaikki tirskumaan.
Telepaattinen yhteys, tiedättehän..
"KIPPIS!" Huudamme yhteenääneen
Kulaus kylmää kaljaa, aa että!
Sivusilmälläni huomaan vieressäni istuvan Ollin katsovan minua jokseenkin surullisena. Ihan söpöhän se on tuollaisena. Mietityttää vain, että onkohan sillä joku hätänä?
"kaikki ok?" Kysyn
"mulla on vähän vaan huono olo"
Olli vastaa
"sun kannattais juoda vettä. haenko?" Kysyn
"ei sun tarvii" Olli hymähtää
"varma?" Kysyn
Olli nyökkää hymyillen ja jatkaa sitten kaljan kittaamista. En tiedä, onko tuo huonovointisena kovin hyvä idea, mutta itsepä hän parhaiten tietää.
"noni pojat! lähetään hotellille päin!" Santtu huudahtaa
Nousemme kaikki lähes yhtäaikaa sohvalta ja alamme siivoilla. Kun pieni siivous on tehty, etsimme omat tavarat ja poistumme keikkapaikalta.
Ovien ulkopuolella kylmässä pakkasessa seisoo vannoutuneimpia faneja odottamassa. Koko ajan jostakin kuuluu Niko! tai Rakastan teitä! Vilkutan heille hymyillen, joka saa aikamoisen huuto-kiljumyrskyn aikaan.
Saa nähdä tuleeko huomenna meikäläinen tiktokissa vastaan.
"on noi hulluja. seisoo odottamassa kylmässä pakkasessa meidän takii" Aleksi hymähtää päästessämme keikkabussiin.
"sanopa muuta" Hymähdän
--
Hotelli, klo 20.45
Huonejaot poikkeavat aikalailla normaalista. Normaalisti Olli menisi Tommin kanssa samaan huoneeseen, mutta hän tulee nyt minun kanssani. Vastaavasti Tommin kanssa menee Joonas ja Aleksi Joelin kanssa.
Asetumme omiin hotellihuoneisiin ja ainakin meidän huoneessa molemmat päätyvät suoraan sänkyyn makaamaan. Pikkasen taitaa ramasta..
"väsyttääkö suaki?" Kysyn Ollilta
"joo" Olli haukottelee
"onks muuten vielä huono olo?" Kysyn
"joo vähän" Olli sanoo
"hm. kyllä se siitä" Sanon lempeästi
Olli katsoo minua hymyillen, mutta palauttaa sitten katseensa television ruutuun, jossa pyörii jokin amerikkalainen komediasarja. Keskityn sitten itsekin katsomaan sarjaa.
--
klo 2.30
Herään yhtäkkiä kesken unien. Perkele, oli niin hyvä uni..
Pyyhin silmiäni unihiekasta ja katsahdan Ollin petiin. Se on tyhjä. Mitä ihmettä? Katson ympärilleni hieman unenpöpperössä, huomaten kylpyhuoneesta kajastavan valon.
Sitten kuulen, kuinka siellä oksennetaan. Voi Olli..
Pomppaan sängystä samantien ylös ja lähden kylpyhuoneeseen. Avaan oven varovasti, nähdäkseni Ollin vessanpöntön edessä polvillaan.
Kyykistyn tuon taakse ja alan silittämään tuon selkää pitkin ja hennoin vedoin. Sydämeni särkyy, kun Olli nyyhkyttää. Tiedän rakas, oksentaminen on perseestä..
"ei mitään hätää. Niko on tässä. anna tulla jos oksettaa" Sanon rauhallisesti
Olli alkaa oksentamaan voimakkaasti, jolloin tartun hänen lantiostaan kiinni. Hänen kroppansa tärisee ihan helvetisti. Eikä ihme, kun se tuolla tavoin tyhjenee.
Sen jälkeen hän ei enää oksenna, vaan nojautuu minuun selkä edellä. Istun kylppärin seinää vasten, Olli jalkojeni välissä ja hänen päänsä rintakehälläni.
Kiedon käteni hänen edelleen tärisevän kropan ympärille. Voi raasua.. Onhan se tuokin suht kova rasitus keholle.
--
klo 8.30
Olli nukkuu sikeätä unta vierelläni. Puoliväsyneenä kannoin hänet kanssani samaan sänkyyn, mutta mitäpä tuo haitannee. Olenhan minä aiemminkin nukkunut näiden jätkien kanssa samassa sängyssä.
Jouduin siis kantamaan hänet, kun hän nukahti kylpyhuoneessa syleilyyni. Uskomattomat unenlahjat, sanon minä. Eikä se edes haitannut, vaikka Olli painoikin enemmän mitä ajattelin. Onhan hän myöskin minua vähän pidempi.
Huomaan saaneeni viestiä Santerilta. Hän kysyy, että olemmeko tulossa aamupalalle. Muut ovat jo kuulemma siellä. Ilmoitan ettemme tule, koska Olli on oksentanut puolet yöstä ja tarvii nyt lepoa.
Saan Santerilta ymmärtäväisen vastauksen. Viestin lopussa lukee, nähdään checkoutissa. Vastaan vain hymynaaman. Ei jaksa, eikä viitsi kirjoittaa, varsinkaan kun tässä sängyssä on vähän ahdasta. En halua mukiloida Ollia toisella kädelläni.
--
klo 12.15
Kirjauiduimme hetki sitten hotellista ulos ja tällä hetkellä pakkailemme keikkabussin takakonttiin tavaroitamme. Tätä tavaraa onkin sitten ihan kivasti.. Kuusi jätkää = kymmeniä laukkuja
Kun saamme viimeisetkin matkalaukut takakonttiin, on aika lähteä jatkamaan matkaa toiseen kaupunkiin. Crew ajelee edellä pakullaan ja he toimivat samalla navigaattorina. Ehkä ihan hyvä.
Olisimme varmaan muuten eksyksissä. Tai en minä tiedä, kun tuo Lallin poika on kuskina.
Huomioni kuitenkin herpaantuu ajatuksistani pois, kun tunnen huulet vasten kaulaani. Tunnen huulien imevän sitä. Suljen silmät ja inahdan vähän, kun huulet osuvat herkkään kohtaan.
"saanko tehä sulle fritsuja?" Olli kysyy
Nyökkään, jolloin tuo suorastaan hyökkää kaulani kimppuun. Anna palaa Matelan poika!
"älkää alkako pliis panee mun vieressä" Joel huokaisee
"no ei aleta" Naurahdan
"ketkä panee?" Joonas kysyy
Hän istuu edessämme toisella penkkirivillä Aleksin kanssa.
"no kai sä näät ite" Joel huokaa
"jaajaa.. että semmosta" Joonas virnuilee
Näytän hänelle keskisormea, jolloin hän vain nauraa. Idiootti, siis kaikella rakkaudella.
"mitä te oikeen häsellätte siellä?" Tommi kysyy vilkaisten meitä taustapeilistä
"ei mittää" Sanon
--
Seuraava keikkakaupunki, klo 19.45
Olemme jo ehtineet olla hotellissa muutaman tunnin ajan. Sama huonejako, kun edellisellä kerralla.
Taas kyllä väsyttää. Vanhuus ei tule yksin.. Vai miten se menikään..
Tässä hotellissa saimme parisängyn, joten tilaa on vähän enemmän. Tosin kaksi miestä samassa sängyssä vie jonkin verran tilaa. Onhan meillä leveät hartiat.
Tällä hetkellä makaamme sängyllä niin, että Olli on osittain päälläni. Emme ole sanoneet toisillemme sanaakaan sitten tänne saapumisen jälkeen. Hiljaisuus on välillä hyvästä ja onhan se kaunistakin.
Ei mene kuitenkaan kauaa, kun tuo ruskeahiuksinen basistitaiteilija rikkoo hiljaisuuden.
"mulla on tylsää" Olli marmattaa
Televisiosta tuleva sarja on kieltämättä uuvuttava. Siksiköhän minua väsyttää?
"mitäs tehtäis?" Kysyn
"käviskö tällanen?" Olli kysyy virnistellen
Hän painaa huulensa omilleni, jolloin vastaan suudelmaan. Irroitan kuitenkin hetkeksi.
"käy oikeen hyvin" Kuiskaan
Tais huono olo hävitä bassotaiteilijalta..
-
sanat: 863
poitsut tais kaivata läheisyyttä :3
mp Don't Fix Me? mun mielestä ei ehkä ihan BC:n paras biisi, mutta BÄNGERI jokatapauksessa🔥🖤