Joonas
"otatko redbullia?" Kysyn tuolta mustahiuksiselta miehenalulta
Hän on istunut treeniksen työpöydän ääressä ties kuinka kauan. Tietysti hän rakastaa töitään, mutta tuolla menolla hän väsyttää itsensä lopullisesti..
"joo kiitti" Aleksi sanoo kireänä
Hän on ollut jo monta viikkoa kireä ja moneen otteeseen jopa meinannut suuttua. En tiedä, mikä Aleksia vaivaa, mutta oma itsensä hän ei ole.
Omien sanojensa mukaan Aleksi on vain väsynyt ja stressaantunut. Minä en yleensä näe ihmisten läpi kovin helposti, mutta tässä tapauksessa näen. En ihan usko Aleksin kertomuksiin.
Aleksin luonteeseen ei kuulu äkkipikaisuus, saatikka suuttuminen. Hän on todelliselta luonteeltaan todella kiltti ja hiljainen mies. Vaikka en ole Aleksia kovin montaa vuotta tuntenut, niin kyllä minä silti hänet tiedän.
"helvetti!" Aleksi huudahtaa
Tuo lyö nyrkillä pöytään ja hieroo sitten kasvojaan selkeästi turhautuneena. Valehtelisin, jos väittäisin etten säikähtänyt..
"pitäskö sun lopettaa tältä päivältä?" Ehdotan varovasti
"pidä sinäki saatanan mulkku se turpa kiinni!" Aleksi huutaa
Hän ei todellakaan ole kunnossa..
"hei ihan rauhassa nyt! mä ajattelin vaan sun parasta" Sanon
"vittua säkään mitään ajattele. kohtelet mua ku jotain lasta" Aleksi tuhahtaa
"rauhotu. en mä mitään pahaa tarkota, päinvastoin. mä vaan haluan tietää, että mitä on tapahtunu?" Kysyn
Aleksi huokaisee syvään, hänen katseensa ollessaan hänen jaloissaan. Hänen kehonsa alkaa vapista ja silmistä valuu kyyneleitä kyyneleiden perään.
Lopulta hän peittää kasvonsa käsillään ja alkaa itkeä kunnolla.
"Aleksi.. hei. onks se juttu noin paha?" Kysyn huolestuneena
Aleksi nyökkää, murtuen lohduttomaan itkuun. Tämän myötä menen hänen luokseen ja kyykistyn hänen eteensä, napaten käsistään kiinni.
Silitän peukaloillani tuon kämmenselkiä ja katson Aleksia myötätuntoisella katseella, hieman surullisena toki. Voi raasua..
"ei mitään hätää. Joonas on tässä" Sanon
--
Aleksi on itkenyt jo monta tuntia, mutta viimeiset parikymmentä minuuttia on vaikuttanut siltä, että hän rauhoittuisi.
"pystytkö sä kertoon, mitä on tapahtunu?" Kysyn rauhallisesti
Aleksi nyökkää ja otan hänen käden omaani, ikäänkuin tukea ja turvaa osoittaen.
"minä ja Nelli ollaan erottu.. ja.. ei mä alan taas itkeen" Aleksi huokaa
"ei mitään hätää, ihan rauhassa" Sanon rauhallisesti, pienesti hymyillen
"niin siis me erottiin Nellin kanssa. olihan meillä tosi kivaa, mut ei sustakaan olis varmaan kauhean kivaa saada tietää, että sun kumppanilla on toinen ja... et se odottaa sille toiselle lasta" Aleksi huokaisee
"mä oon pahoillani" Sanon surullisena
"älä oo. hyvä että sain tietää siitä kaikesta nyt, enkä sitte ko se lapsi ois syntyny" Aleksi sanoo
"nii, toisaalta hyvä näin. mutta tota.. miten sä oot jaksellu? missä sä nykyään asut?" Kyselen
"noh.. päivä kerrallaan oon yrittäny mennä eteenpäin. mä asun seurakunnan tiloissa. sieltä sai halvan huoneen, mut se on kyl aika ankea mesta"
Aleksi sanoo
"sä voit tulla mun luo asumaan jos tahdot" Sanon
Aleksin ilme kirkastuu välittömästi ja hän kysyy, että olenko tosissani.
"no joojoo. sä oot mun rakas ystävä ja ystäviä kuuluu auttaa ja tukea vaikeilla hetkillä" Sanon
Aleksi nousee työtuoliltaan ja nostaa minut mukanaan, vetäen minut sitten halaukseen.
"oikeesti kiitos Joonas. rakastan sua" Aleksi sanoo
"mäkin sua. muista se" Sanon
Painan huuleni hänen otsalle.
"muistan. aina" Aleksi kuiskaa
Tosiystävät <3
-
sanat: 504
tässä tällanen söpö shotti🥰
käykäähän ihmeessä ottamassa mun muut somet haltuun👇🏻
ig: jointoblindchannel
twitter: jointobc
tiktok: jointobc