tähän alkuun sen verran, että laittakaa tuo biisi soimaan ihan lopussa :3
Joel
Istun treenikämpällä yksinäni keskellä yötä. En saanut unta, joten tulin tänne kehittelemään jotakin.
Jotakin ja jotakin.. Paskanmarjat mä mitään ole aikaiseksi saanut, kun vain epätoivoista säheltämistä.
Musiikin teko yksin on raskauttavaa. Kukaan ei ole auttamassa, eikä antamassa ideoita. Enkä ole itse mikään kummoinen biisinkirjoittajakaan.
Niko on siinä hommassa mestari.
Sen vuoksi hän onkin bändin
lyrical mastermind.
Hänen kynänsä iskee kipinää päivästä toiseen niin paljon, että hänen lyriikkavihkonsa on lähes tulessa.
Kyllä, niin taitava ja lahjakas hän on.
--
Istun treeniksen ikkunalaudalla ja katson melkein pimeää Helsinkiä. Kaupunkia valaisee monet tuhannet valot, sekä julkinen liikenne.
Myönnettäköön, että pimeä aika on hieman masentavaa ja väsyttävää.
Kesäyöt ovat kuitenkin paljon pahempia.. hyi se valon määrä!
Siihen hätään eivät edes pimennysverhot auta.
Pimeään aikaan saa ainakin nukuttua, vaikka väsyttääkin joka aamu ihan helvetisti.
Suustani pääsee makea haukotus. Ehkä jään tänne nukkumaan. En jaksa raahautua kotiinkaan takaisin ja sitäpaitsi meillä on aamutreenit, joten ei olisi mitään järkeä ajella eestaas.
Saan jonkinsortin paskahalvauksen, kun puhelimeni alkaa soida. Äänet oli tietysti täysillä.. Katson soittajaa, joka osoittautuu Nikoksi. Mitä helvettiä hän soittelee minulle keskellä yötä?
Tietysti vastaan hänelle. Hän on kuitenkin paras ystäväni ja kuin veli minulle. Hänellähän voi olla vaikka hätä tai jotain.
"no moi"
"mä oon treeniksellä"
"kuhan istuskelen ja masistelen"
"joo. nähään kohta, *huokaus* no pusipusi. joo moikka"
Suljen puhelun hieman huvittuneena. Niko oli puhelimessa jotenkin todella kiimaisen oloinen ja nyt hän on tulossa tänne.
--
Noin 10min kuluttua ovi kolahtaa ehkä vähän liiankin iloisten tervehdysten kera. Miksi kukaan mun näkemisestä olis niin iloinen tai siis..
mitä ihmettä Niko on oikeen vetäny?
Moikkaan häntä takaisin hänen tullessaan treenitilaan. Tuon käsissä on joku muovipussi, jonka hän laskee pöydälle ja alkaa purkaa sen sisältöä.
Ruusun terälehtiä, kynttilöitä..
Mitä hän aikoo tehdä noilla?
Katson ihmeissäni, kun Niko levittää ruusun terälehtiä ympäri studion lattiaa ja sitten sytyttelee tuikkuja, joita asettelee ympäri studiota.
Sen jälkeen hän kävelee työpöydän luo ja nappaa sen päältä bluetooth - kajarin. Hän yhdistää sen puhelimeensa ja melkein heti kajari alkaa soittaa tuttua kappaletta.
Niko laskee puhelimensa ja kajarin käsistään työpöydälle, katsoen sitten minua virnistellen.
Hän kävelee lähemmäs ja nappaa sitten minut lähemmäs itseään, kietoen kätensä niskani ympärille. Kiedon helvetin hämmentyneenä käteni tuon vyötärölle.
"nyt tanssitaan" Niko kuiskaa
Melkein samantien tunnen huulet omillani ja taustalla soivan laulun sanat..
"tahdon oikeesti olla sinun, enkä vain leikisti rakastaa"
-
sanat: 397
niko on rakastunu joeliin🥺