Joonas
Erosimme eilen Ollin kanssa noin parin vuoden seurustelun jälkeen. Olihan meillä kivaa ja ihanaa yhdessä, mutta oikeastaan riitelimme todella paljon suhteen loppupuolella.
Se söi meitä molempia henkisesti ja meidän paska olo alkoi heijastua muihin ihmisiin. Tottakai me tehtiin kaikkemme, jotta me voisimme jotenkin korjata suhteen ja aloittaa puhtaalta pöydältä.
Valitettavasti kumpikaan ei pystynyt siihen. Kumpikin totesi, että ehkä nyt on parempi erota kuin kärsiä entistä enemmän. Meidän välillä ei ole enää mitään. Sen me totesimme myös. Kumpikaan ei tunne toista kohtaan mitään sen enempää, kuin ystävyyttä.
Erosimme siis ihan asiallisesti ja tottakai olemme väleissä, sekä ystäviä kaikesta huolimatta. Olemmehan me kuitenkin samassa bändissä ja tunteneet ties kuinka kauan..
Olen eilisestä lähtien vuodattanut Nikolle suruani. Tämä on rankkaa minulle ja Ollille, koska elimme yhdessä yli pari vuotta. Siinä ajassa ehtii kiintyä toiseen ja toisen läsnäoloon niin paljon, että yksinäisyys tuntuu ihan hirveältä.
Onneksi tänään pääsee vähän tuulettumaan, sillä Niko lupasi viedä minut bisselle. Ihan vain yhdet ajattelimme ottaa, koska Nikolla on huomenna aamupäivällä joku haastis Joelin kanssa.
En muista, milloin viimeksi olemme käyneet pubissa tai baarissa, sillä töiden kanssa on ollut kiirettä. Jokaiselle aamulle on ollut jotakin ja sen takia emme ole ehtineet saatikka voineet juoda.
Mitään laastaria en ole todellakaan hankkimassa. Se nyt olisi viimeinen asia tässä tilanteessa, jonka tekisin.
Nyt tekee mieli vain juoda ja vuodattaa kaikki paskat fiilikset ulos.
--
Istahdamme nurkkapöytään bisset kourassa. Jostain syystä valitsemme aina nurkkapöydät ja varmaankin siksi, että niissä pystyy olla hyvin piilossa. Emme kuitenkaan halua, että meitä tunnistetaan joka paikassa.
"anna tulla" Niko sanoo
Ja niin minä selitän hänelle maailman sekavimmin asioita, jotka hän näyttää kuitenkin ymmärtävän nyökkäilystään päätellen.
Loppujen lopuksi murrun lohduttomaan itkuun ja alan vollottamaan, kuin mikäkin pikkulapsi.
Niko tarttuu käsistäni kiinni, samalla puhuen lohduttavasti ja tsemppaavasti.
Onneksi minulla on hänenlaisensa ystävä. Ilman Nikoa me kaikki olisimme ihan hukassa. Hän on lohduttanut ja tsempannut meitä kaikkia vaikeammillakin hetkillä vaikka hänellä on itsellä ollut yhtä vaikeaa.
Tottakai me muutkin lohdutamme ja tsemppaamme toisiamme, mutta Niko on siinä kaikista paras.
--
Saavumme Nikolle, sillä hän ei halunnut jättää minua tälläisessä kunnossa yksin. Hän on aika ihana ja huolehtivainen.
Halaan miestä takaapäin, kun tuo laittaa meille iltapalaa keittiössään.
"moi" Hymähdän
"no moi vaan sullekin" Niko hymähtää
Lasken pääni tuon olkapäähän seuraillen hänen voileipien tekoa.
Jossain vaiheessa kuitenkin irrotan otteeni ja hyppään istumaan viereiselle tasolle.
"ekkö jaksanu roikkua mussa?" Niko kysyy huvittuneena
"aattelin, että ois sullekki kivempi ettei joku hengitä kokoajan niskaan" Hymähdän
Niko nyökkää pienesti hymyillen.
Tajuan samassa purevani huulta..
Mitä ihmettä oikein tapahtuu?
Laskeudun alas tasolta ja työnnän Nikon kauemmas tuon rintakehältä.
Nappaan hänen lantioltaan kiinni ja isken huuleni hänen omilleen. Tuon käsi löytää paikkansa niskastani.
Pusuttelemme hetken aikaa ihan rauhassa, kunnes käteni siirtyvät lanteilta poskille ja vedän tuon intohimoiseen suudelmaan, jonka seurauksena kaadumme sohvalle päällekkäin..
--
Herään seuraavana aamuna siihen, että päätä särkee ja kusettaa. Käännähdän ja vieressäni nukkuu Niko. Eilisillan tapahtumat alkavat palata pätkittäin mieleen.. Sängyn narina ja raskaat huokailut. Mitä helvettiä me ollaan tehty??
Päätän kurkata peiton alle varmistaakseni, onko muistikuvissani mitään perää. Kurkkaan ja järkytyn pahemman kerran.. Mä olen alasti, siis A L A S T I.
Vannoin itselleni, etten hanki mitään laastaria, mutta näköjään tunteet ottivat vallan ja jostain oli pakko saada lohtua. Olimmehan me myös pienessä hiprakassakin.
Nyt oon sitten harrastanut seksiä Nikon kanssa. Enpä olisi uskonut, että me kaksi päädymme joskus samaan sänkyyn. Toisaalta, ei tämä ollut lainkaan huono kokemus.
Niko on sängyssä ihan helvetin hyvä ja hellä. Perseeni ei ole edes yhtään kipeä, vaikka yleensä se olisi tällaisen jälkeen ihan kuollutta kamaa..
Tuo unikeko pitäisi herättääkin kohta, ettei hän myöhästy haastiksesta ja saa Joelilta rageja.
Jospa nyt kuitenki ensin kävis kusella ja ottais sen särkylääkkeen..
-
sanat: 605
jikoa pitkästä aikaa! 🥰