Sekasin kuinkas muutenkaan

Bileet ja kilarit

/ moikka, nyt alkaa uusi tarina jossa pääosissa on Senni Forsholm ja Mikael Salomaa. Älä huoli, draamaa ja ihmissuhteita ei tule puuttumaan, ei myöskään rankkoja aiheita puutu. Jos oot herkkä alkoholia ja päihteitä sisältävillä asioille niin lukeminen omalla vastuulla, ja tulevissa osissa myös muita rankkoja aiheita tulee esiintymään, en parin ensimmäisen luvun jälkeen ilmoita niistä erikseen enään, mutta aluksi toki! Oo kiltti ja laita votea ja kommentoi risut ja ruusut, se auttaa saamaan motivaatiota jatkamaan tarinaa! Tarina on joissain kohdissa keksittyä ja joissain perustuu tosielämään. Tää ja luultavasti myös seuraava luku tulee olee vähän lyhyitä kun nää on tälläsiä Backstoryja mutta eiköhän me pian jo päästä asiaan! Kiitos/

Senni~

Mun sosiaalinen kiintiö on niin äyräitä myöten täynnä että en voi luvata ettenkö suuttuis vaikka siitä jos joku puhuu mulle. Kävelin yläkertaan johtavat narisevat portaat tottuneesti, kävelin huoneeseeni ja heitin laukkuni ja takkini lattialle ja laahustin samaiset portaat takaisin valitettavasti. Otin lauta kouraan ja aloin lappaamaan keittoa kulhon täyteen, meinaan en jaksa seuraavaa näkemystä narinaa'pienestä' ruoka-annoksesta ja kuinka ruoka ei maistu mutta illalla kyllä ​​syöt ihan "reippaasti tullitenkin edestä" no anteeksi nyt vaan kun mua ei oo luotu tälläseen elämän rytmiin , en kertakaikkiaan meinaa saada päivällä ruokaa alas kurkusta, ja vielä kun se on oikeeta ruokaa niinkun lämmintä ruokaa, välillä ajatuskin ällöttää. Illalla mä taas oon niin sanotusti elossa, ja kuka sano ei sängyssä makaaminen, itkeminen, ja Tiktokin selaaminen veis energiaa aika helvetisti?

Ruokapöydässä en todellakaan ollut juttu tuulella, kauniisti sanottuna. Oon todennut että jos oon hiljaa niin on jatkuvasti kuuntelematta eli jatkuvasti olla välittämättä. Sen takia viihdyn mielummin omissa ajatuksissa kun äänekkäitten ihmisten seurassa

°°

Iltapalalla fiilis oli ihan samanlainen, tai oikeestaan tuntu siltä että voisin ampua aivot pellolle mut no joo. Rööki piristäis, tai sitten ei..? Jotenkin päädyin tän ajatuksen saattelemana yhtiin bileisiin, seura ei kyllä natsannut varsinaisesti mutta viina ja siideri kyllä senkin edestä, joo outo yhdistelmä i know

Mikael~

"Mikael Salomaa älä saatana jaksa", iskä raivos kun ei varsinaisesti arvostanut kun tulin vähän ottaneena himaan jo kolmatta kertaa viikon aikana, no joo nyt on keskiviikko.. Mut vitut faija oli mitään sanomaan mistään, ite veti kaikkee mihin aikanaan rahat riitti. 

- älä nyt vittu sä mua tuu arvostelee, vastasin

Tähän iskä vastas antamalla turpaan, haha

En mä siitä asiasta jaksanut huolehtia, enemmän ihme kyllä mietin miten se yks muidu samalta terkan kurssilta aatteli huomenna tehä meidän ryhmätyötä.. meinaan sekin oli samaisissa bileissä missä mä olin aikasemmin. Sen verran kovasti se sitä viinaa näytti vetävän. Itseasiassa nostin sen ainakin verran lattialta kun ilmeisesti viina ja korkkarit ei oo paras yhdistelmä. Tuskinpa Senni Forsholm, sitä huomenna enään muistaisi, jos ylipäätään olisi siinä kunnossa että pääsisi edes kouluun asti. 

Jostain syystä mun ajatukset jäi Senniin, vaikka en mä ees tiennyt siitä mitään muuta kun nimen, tai tiesin mä aika paljonkin, mutta se nyt oli sellasta tietoa jota jakaa ihmiset jotka tuskin tietää koko ihmistä paremmin kun minäkään. Juoruja, niitä täällä on ja niitä täällä liikkuu