Don't you know |valmis| Blind Channel fanfic

2.

Aleksi

Tapasin pari viikkoa sitten Sennan. Vihreä silmäisen unelman jolla on tumma tukka. Ei olla tietääkseni vielä yhdessä mutta pari kertaa on lisahtanu yö samassa sängyssä. Joel yllätti meidät hakiessaan unohtunutta lompakkoa studiolta.

Senna lähti jo mutta minä jäin vielä säheltämään tietokoneella ja soittimilla. Melkein onnistuin rikkomaan Tommin rummut. Hups.

————
Päätin kumminkin tulla kotiin. Kämppikseni on ulkoiluttamassa Rillaa joten voin hetken rauhassa ottaa rennosti sohvalla.

Pian kumminkin ovi kolahtaa ja kämppikseni Neela tulee kotiin. Kukaan pändiläinen ei tiedä muuta kuin että minulla on kämppis. Kukaan ei tiedä minkä näköinen, kuuloinen tai niminen hän on. Senna ja Neela ovat hyviä ystäviä ja olen kuullut heidän puhuvan minustakin kaikkea hyvää ja outoa.

"Moikka Aleksi! Miten sielä studiolla meni?" Neela kysyy. "Hyvin. Mites sun päivä meni?" kysyn häneltä. "Ihan hyvin. Otaks sä iltapalaa?" Neela kysyy mennessään keittiöön.

Kello on 19.57 ja on nälkä. "Joo otan kiitti" vastaan hetken hiljaisuuden jälkeen. Neela tekee leivät mulle ja itsellensä ja tuo ne olkkariin.

————
Myöhemmin illalla ei tapahtunut mitään erikoista. Puhuttiin päivästä ja kaikkea. Aamulla musta tuntuu tyhjältä. Otan puhelimen käteeni ja huomaan viestin Sennalta.

Viesti henkilöltä Senna<3

Senna<3: Nähtäiskö tänään? Jos vaikka haen sut ja mentäis vaikka kahville tai jotain
Minä(Aleksi): Mikä ettei!
Senna<3: Kiva! Nähään siin pihas 13.05
Minä(Aleksi): Selvä!

————
Kello on 11.02 ja Neela tulee hakemaan minut aamupalalle. "Joo tuun ihan just" sanon hymyillen hymyilevälle kämppikselleni. Neela ei tiedä Sennasta ja minusta ainakaan toivottavasti.

Aamupalan jälkeen Neela ulkoilutti Rillan ja minä valmistauduin tapaamiseen Sennan kanssa. En halua näyttää pingviiniltä enkä maajussilta. Päätän kumminkin pukeutua niin kuin aina. Farkut, vihree paita ja hiukset miten sattuu. Lenkkarit saa kelvata jalkineiksi.

————
Kello on 12.27 ja Neela istuu sohvalla Rilla sylissä. "Miltä mä näytän?" kysyn Neelalta joka ei edes katso mua päin. "Hyvältä" hän vastaa. "Ethän sä ees kattonu" sanon. "Mut sähän näytät aina hyvältä" Neela kääntyy katsomaan mua päin. "Törkeen hybältä näytät"

Pihalla Senna odottaa jo kello 13.00 ja minulla on  vielä sukat hukassa. Vihdoin sukat löyty. "Pidä hauskaa!" Neela sanoo sohvalta kovaan ääneen. "Pidän takuulla!" sanon takaisin ja lähden.

————
Minä ja Senna päästiin kahvilaan. Ituttiin kahvien kanssa pöytään ja nyt päädyttiin juttelemaan meistä. "Miten me tästä eteenpäin jatketaan?" tämä kysyy. "Ollaanko vaikka yhessä?" päätän kysyä rohkeasti. Senna miettii hetken. "Mikä ettei" hän lopulta vastaa ja pian tämän jälkeen tunnen hänen huulet omillani.

————
Huomaan kahvilan toisessa päässä Joelin jonkun naisen kanssa ja päätän mennä heidän luo. "Kukas tää nainen on?" kysyn Joelilta. "Mä oon Piitu" tämä nainen esittäytyy. "Mä oon Aleksi" esittäydyn Joelin hymyillessä. "Senna taitaa oottaa sua" Joel sanoo nyökätessään Sennaa kohi joka näyttää tylsistyneeltä. "Totta. Nähään" sanon ja lähen takas Sennan luo.

~~~~
Sanoja 432
🖤👀