𝔸𝕧𝕒 𝕊𝕡𝕣𝕚𝕟𝕘𝕗𝕚𝕖𝕝𝕕: 𝕍𝕦𝕠𝕤𝕚 𝕧𝕖𝕝𝕙𝕠𝕛𝕖𝕟 𝕡𝕒𝕣𝕚𝕤𝕤𝕒

48. Luku. Katastrofi Tylyahossa.

"Kuule. Mitä sinun ja Lucaksen välillä nykyään on? Olette vaikuttaneet vähän etäisemmiltä tanssiaisista asti", aloitin varovaisesti.

Emma huokaisi ja tuijotti kaukaisuuteen. Me Lilyn kanssa vilkaisimme toisiamme hämmentyneinä.

"No me...me erottiin", Emma kertoi.

"Mitä? Miksi?" Lily huudahti unohtaen kokonaan, että olimme kirjastossa ja sai matami Prilliltä pahan mulkaisun.

"No...Lucas...hän...hän sanoi, että pitää jostain toisesta", Emma aloitti hiljaa.

"Kenestä?" kysyin.

"En voi kertoa. Minä lupasin", Emma mutisi.

Mihin tämä maailma on menossa? Jokainen pari eroaa pikkuhiljaa. Kunpa vain olisin yhä lapsi ja asuisin Kaliforniassa tietämättä mitään noituudesta tai ylipäätään mistään, mitä olin saanut vuoden aikana tietää.

"Olen pahoillani puolestasi", huokaisin, mutta Emma vain pudisteli päätään.

"Minun on mentävä. Pitää kysyä professori Kuhnusarviolta, miten paljon minun pitää panostaa, että saan upean taikajuomista", hän sanoi, keräsi tavaransa ja lähti kirjastosta.

"Mennäänkö nyt harjoittelemaan?" kysyin Lilytä ja hän suostui.

***
"Olet surullinen", huomautin Lilylle, kun istuimme tarvehuoneessa sohvalla.

"Niin kai", Lily mutisi.

"Sinä tiedät, että voit kertoa minulle kaiken", muistutin.

"Minä en tiedä, mitä sanoisin", Lily myönsi ja katsoi minua epätoivoisena.

"Anna kun arvaan. Tämä liittyy Jamesiin."

"Niin. Minä pidän hänestä, mutta mitä se enää hyödyttää, kun hän seurustelee Jadan kanssa."

"Minä en haluaisi olla ilkeä kenellekään, mutta minusta Jada ei oikein sovi Jamesille", myönsin.

"Mitä minun pitäisi tehdä? En halua rikkoa heidän välejään, mutten toisaalta myöskään kestä katsoa heitä yhdessä" Lily valitti.

"Minä lupaan auttaa sinua, jos sinä autat minua", lupasin.

"Mitä minun pitäisi tehdä?" Lily kysyi.

"Sirius antoi minulle aikaa tämän kuun loppuun. Minun pitäisi kuulemma valita hänen ja Reguluksen välillä siihen mennessä tai minun ja Siriuksen välillä ei ole enää mitään. Mitä minä teen?" vuodatin koko ongelmani Lilylle.

"Hän on idiootti", Lily mutisi.

"Idiootti, johon minä satun olemaan rakastunut", mutisin.

"Se tekeekin asiasta vielä vaikeampaa", Lily naurahti hieman.

"Kumman sinä itse valitsisit?" kysyin ystävältäni.

"No...jos totta puhutaan, niin itse valitsisin Siriuksen. Kyllä, hän on liiankin hyvännäköinen, omahyväinen, itserakas ja idiootti, mutta...minun on pakko myöntää, etten oikein osaa luottaa Regulukseen. Olen typerä, kun ajattelen, että Luihuiset olisivat automaattisesti Voldemortin puolella, mutten voi sille mitään. Onhan hänen perheensä kuitenkin Voldemortin ja Kuolonsyöjien puolella", Lily vastasi.

Olinkin arvellut, että joku ystäväni myöntäisi vielä joku päivä jotain tuollaista. Se oli tavallaan totta, koska olihan Regulus kuitenkin syntynyt Kuolonsyöjäperheeseen, mutten vain osannut kuvitella häntä pahana. Hän oli aina minun kanssani ollessaan niin...erilainen kuin yleensä.

"Olen pahoillani Ava. Minusta en ole kovin hyvä auttamaan tälläisessä asiassa. Olen ehkä vähän puolueellinen", Lily huokaisi.

"Ei se mitään. Pitää ehkä kysyä asiasta joltain muulta", mutisin.