Aallot hakkas kiviin ja me vaan soudettiin sateella.
Mä en vaan tiedä missä vaiheessa aloin huopaamaan,
mut sun aurinkos ei alkanu paistamaan.
Sut piti saada hymyilemään, nauramaan,
mut onnistuin senkin pilaamaan.
Voinko vielä kerran pyytää sua mukaani lähtemään, soutamaan?,
jos otat airot käsiin niin voin yrittää,
saada sut vielä kerran hymyilemään.
YOU ARE READING
Aatos Ajattomuudesta
PoetryPlaneettoja on kahdeksan tähtiä yhtä paljon kuin meitä, mutta et ole ikinä tullut huomanneeksi, että voit olla tähti jonkun planeetalla. Perdu quelque part entre 'je sais pas' et 'je m'en fous'. Kadonnut jonnekkin "en tiedä" ja "en välitä" väliltä...
