"Kyllä mä voin. En todellakaan haluu nähdä yhtään humaltunutta tyyppiä", vastasin pahoinvoivana jo pelkästä ajatuksesta. "Pitäkää te huoli toisistanne", lisäsin vielä.
"Okei sitten, sano heti jos muutat mieles. Juhlat on huomenna, seittemältä illalla", Emily sanoi pettyneenä. Olin kiitollinen että hän ymmärsi edes vähän.
Emily ja Iina lähtivät puhumaan juhlista vielä joillekin muille kun jäin yksin käytävälle istumaan.
"Mitäs Ceci?" Rauhallisuus ei kauaa kestänyt kun Chadwin istui viereeni. Hän sai oudon tunteen kulkemaan kehoni läpi. Taisi johtua siitä että tykkäsin hänestä vähäsen ehkä vuosi sitten. Olihan hän vieläkin söpö mutta nykyään päässäni pyöri vain Adler.
"No mitäs tässä.. En oo enää itekää ihan parhaissa väleissä Ashtonin kanssa", paljastin.
"Aijaa. Miks?"
"Mä vaan suutuin kun se varotteli mua liikaa Adlerista", kerroin. "Tälläkertaa et ilmestynytkään mun kodin ovelle", vaihdoin puheenaihetta sillä entinen aihe ei ollut mitenkään mieleinen.
Chadwin naurahti. "Joo en. Näin sut käytävällä yksin niin päätin tulla", hän sanoi painottaen sanaa 'yksin'. Niinpä tietysti, ymmärsin kyllä hänen pointtinsa.
"Ootko muuten menossa Chrisin juhliin?" hän kysyi. Pudistelin päätäni ja vastasin:"En."
"Joo en mäkään. Haluisiks nähä huomenna? Tuu vaikka meille kylään", hän ehdotti.
"Öm.. no.. mä mietin", vastasin epävarmana. En tiennyt oliko se alkuunkaan hyvä idea Chadwinin ja Ashtonin huonojen välien takia, tosin en itsekään ollut enää kovin hyvissä väleissä Ashtonin kanssa, joten miksi ei?
"Okei hyvä, huomenna seittemältä meillä", Chadwin sanoi.
"Okei, mut miten löydän sinne?"
"Koululta käännyt vasemmalle ja sieltä sen ravintolan ohi suoraan niin pitkään et tuut juna-asemalle ja sieltä oikeelle ja sitten- eiku hetkonen tiiäks missä Chris asuu?"
"Joo, tiiän."
"No sitten", Chadwin naurahti. "Meet samalle tielle missä Chris asuu, mun koti on Chrisin talosta seuraava", hän kertoi.
Nyökkäsin. "Joo kyllä mä nyt osaan."
Tunti alkoi ja koulupäivä jatkui.
---
Kävelin rauhallisena Chadwinin tietä eteenpäin, tai no asui tällä tiellä muitakin, kuten Chris. Katsoin kelloa puhelimestani, 18.57. Olin siis ajoissa.
Näin jo kauempaa että Chrisillä oli vieraita. Ainiin, ne juhlat.. Nehän on tänään, seitsemältä. Löin mielessäni facepalmin. Vierestäni suhahti auto Chrisin pihaan. Ajatteliko joku tosissaan ajaa humaltuneena kotiin, hyi? Saavuin Chrisin talon kohdalle ja kuulin taas auton äänen. Pihassa oli joitain nuoria, onneksi minulle tuntemattomia, en jaksaisi nyt puhua kellekään miksi oli tyhmä - tai siis viisas minun sanojeni mukaan - kun en tullut juhlimaan.
"Ceci sä tulit sittenkin!" kuulin huudahduksen autosta jonka ikkuna oli auki. Käännyin katsomaan innostunutta Emilyä. Ei minulla voi olla näin huono tuuri.
"Miks sulla ei oo juhlavaatteita?" Iina kysyi takapenkiltä hämmästellen.
"En oo muuttanut mieltäni. Menkää te vaan juhlii, mä jatkan matkaa", sanoin pikaisesti ja yritin jo paeta tilanteesta, mutta Iina päättikin vielä esittää yhden kysymyksen:
"Minne sä meet, tai siis kenelle? Ei tän tien varressa oo kun taloja." Sieltä se tuli. Mitä minä nyt sanon? En voi kertoa meneväni Chadwinille kun hän ei ole väleissä Ashin kanssa. Ash saisi kumminkin tietää tästä, sillä varsinkaan Iina ei osaisi pitää tätä tietoa omanaan ja minulla ei olisi nyt yhtään varaa huonontaa välejäni Ashin kanssa. On siis pakko keksiä jotain muuta.
"Ömm.. no.. yhelle pojalle, mut ette sit hiisku tästä kellekään", varotin.
"Uu, senkö takii et voinu tulla juhliin?" Emily kysyi virnistäen. Idiootti. Tuhahdin.
"Menkää nyt, ootte ihan myöhässä kohta", hoputin ja näytin käsillä merkkejä että heidän täytyi nyt mennä.
"Ceci me tentataan tätä vielä sulta!" Iina huusi ennenkuin heidän kuski ajoi vielä hieman eteenpäin ja parkeerasi sitten auton Chrisin pihaan. Jatkoin matkaani ripeästi, mutta hidastin tahtiani kun tajusin että Chadwinhan asui seuraavassa talossa. Otin puhelimen esille ja aloin muka selata sitä, mutta oikeasti vain viivyttelin että Emily, Iina ja joku heidän kuskina toiminut poika pääsivät sisälle taloon.
Heti kun ovi oli mennyt heidän perässään kiinni, kiihdytin vauhtiani ja kävelin Chadwinin ovelle. Soitin ovikelloa. Odottelin hermostuneena siitä että joku näkisi minut ja kertoisi Ashille.
Chadwin avasi oven ja kutsui minut sisään hienoon, isoon ja kauniiseen taloonsa. Riisuin ulkovatteet ja kävelimme yhdessä olohuoneeseen.
"Vau tää talo on hieno", ihastelin ääneen. Chadwin hymyili.
"Haluutko syödä jotain?" hän kysyi.
"Voin mä jotain ottaa jos siitä ei oo mitään haittaa", sanoin ja Chadwin lähti olohuoneen vieressä olevaan keittiöön. Mietin hetken pitäisikö minun seurata mutta jäin kuitenkin vain istumaan olohuoneen todella pehmeälle harmaalle sohvalle.
"Kahvia?" Chadwin kysyi.
"Kyllä, kiitos", vastasin. Ai että rakastin kahvia. Latte oli ehkä parasta mutta kyllä tavallinenkin kahvi kelpasi.
"Cecilia tuu syömään", Chadwin pyysi laitettuaan meille välipalaa, ja nousin ylös. Hän näytti minulle paikkaa pöydästä, johon istuin. Hän itse istui minua vastapäätä olevalle tuolille. Chadwin oli tehnyt meille leivät ja kaatanut kahvit kuppeihin. Pöydässä oli myös appelsiinimehua.
"Tosta voit ottaa maitoa ja sokeria."
"Ei kiitos. Tykkään juoda kahvin mustana", vastasin ja poika nyökkäsi. Otimme leivät ja aloimme syödä.
"Sanoit että suutuit Ashtonille siitä että hän varotteli sua liikaa Adlerista." Jotenkin arvasin että Chadwin tulisi vielä ottamaan tuon asian puheenaiheeksi.
"Joo niin sanoin", myönsin surullinen sävy äänessäni. Halusin tehdä hänelle selväksi että halusin vielä sopia Ashin kanssa.
"Ethän muuten kerro sille tästä kyläilystä?" kysyin. Miten en ollut aiemmin tullut ajatelleeksikaan että kyllähän Chadwin voisi paljastaa Ashille. Miten olin niin tyhmä?
"En mä kerro."
"Ootko ihan varma?" kysyin epäilevänä. Hän ei saanut vakuutettua minua lainkaan. Poika nyökkäsi.
"Oon kuullu et oot aika kaksnaamanen, Chadwin."
"Hei vähän luottoo. Sitäpaitsi kutsu mua vaan Chadiks", hän pyysi.
"Okei sit, mut muista mitä lupasit." Chad huokaisi. "Joo, joo äiti." Minäkö hänen äitinsä? Just joo..
---
"Ei vitsi noi vois vähä hiljentää ääntään", Chad sanoi tuohtuneena ja katsoi yläkerran olohuoneen ikkunasta Chrisin taloa. "Kato nyt mitä noikin tekee", hän jatkoi ja osoitti ikkunaa. Käännyin katsomaan Chadin osoittamaan suuntaan ja näin pari tyyppiä tappelemassa pihalla.
"Ei rutto noi on tyhmii", huokaisin.
"Mä meen sanoo niille että: olkaa hiljempaa", Chad sanoi ja nousi sohvalta. Hän käveli parvekkeen ovelle, avasi sen ja meni ulos. Minä seurasin perässä.
Chad kumartui parvekkeen kaiteen päälle ja huusi:"Voitteko pitää vähän pienempää meteliä!"
Tappeleva kaksikko irrottautui toisistaan ja he katsoivat meitä vihaisen näköisinä. Muutkin pihan nuoret käänsivät katseensa meihin.
Ashton käveli nopeasti talosta pihalle - Emilyn ja Iinan vetämänä - ja huusi:"Chadwin mitä ihmettä?!"
En ehtinyt edes kunnolla reagoimaan tilanteeseen. Aivoni saivat liian hitaasti käskyn: pakene; Ash oli jo nähnyt minut. Käännyin silti ympäri. Minua hävetti että olin valehdellut kavereilleni. He selvästi ymmärsivät asian niin että olin menossa tapaamaan jotain 'ihastusta', ja tämähän ei nyt ollenkaan ollut sitä.
"Ai että mitä ihmettä? Koko naapurusto kuulee teidän jäätävän metelin!" Chad huusi. Olisin halunnut kadota tästä maailmasta tai vähintäänkin tästä maasta. Parvekkeessa oli kaiken lisäksi suunnilleen vähän yli metrin korkuinen lasiseinä, joten siitä näkyi aivan hyvin läpi. En viitsinyt enää karata sisälle, sillä siitä ei olisi ollut mitään hyötyä minulle.
"Ei kun mitä ihmettä Cecilia tekee siellä?!" Ashton huusi selventäen asian Chadillekin.
---
a/n: Alotin uuden tarinan 'Vain sinä'. Käykäähän kurkkaa sitäkin :)
Tässä on tarinan pieni esittely:
Glorian on aika tavallinen teini. Hän polttaa tupakkaa, tykkää musiikin kuuntelusta ja laulamisesta. Kaiken lisäksi hän on omalla tavallaan suosittu ja hieman pelätty lukiossaan. Saako Glorian valloitettua lukioon juuri muuttaneen pojan sydämen josta kaikki tuntuvat olevan kiinnostuneita?
-Glowxxx