Maanantaiaamu. Pahin kaikista. Ja heti ensimmäisellä tunnilla koulussa on äikkää. Ei siinä muuten mitään, mutta Adler sattuu olemaan samalla tunnilla ja faktahan on se että palautin esitelmämme vasta tänä aamuna. Saan vielä turpaan siltä kusipäältä.
Astelin märällä asfaltilla syksyisessä aamussa koulunpihalle. Pilviä oli kerääntynyt taivaalle ja yöllä oli ilmeisesti satanut. Lukio häämötti edessäni.
Vetäisin oven auki ja astuin sisälle. Nenääni tulvahti vahva hajuveden tuoksu. Ja olin varma että tuo haju lähti ovella nököttävästä pikkuporukasta. Kävelin heidän ohitse ja löysin äikänluokkani lukion alakerrasta. Olihan tämä myös yläaste, mutta lukiolla on omia tiloja tässä koulussa.
Luokan ovi oli jo auki, joten kävelin luokkaan joka oli hämmästyksekseni melkein täysi. Vilkaisin seinällä olevaa kelloa, ja huomasin sen olevan kolmea yli kahdeksan, ehken ollutkaan niin ajoissa kun luulin.
Istuin paikalleni, oikeaan takanurkkaan. Adler ei ollut vielä tullut. Olisi luksusta jos hän olisi tänään kipeä.
Chris, joka teki samaa esitelmää kanssamme, tuli eteeni istumaan. Hän kääntyi tuolillaan minua kohti ja nojasi käsillään pöytääni. Hänen ruskeat hiuksensa olivat tavalliseen tapaan vähän sekaisin ja hänen ruskeavihreät silmänsä tapittivat minun omiani.
"Palautitko sen esitelmän?" hän kysyi kohottaen pienesti kulmiaan.
"J-joo, mut.. vasta tänää, sori."
"Ootko varma et saadaan siitä numerot. Viiminen palautuspäivä oli perjantaina ja lupasit palauttaa sen silloin", Chris huomautti.
"Sori.. unohin", pahoittelin ja Chris kääntyi takaisin eteenpäin kun tunti alkoi.
Opettajamme Hayley käveli luokkaan ja sulki oven. Hän tervehti meitä ja selitti jotain ryhmätöistä.
Tuijotin vain puhelintani sillä en ollut ehtinyt selata somejani aamulla.
Havahduin puhelimeltani kun oveen koputettiin kovaa. Kukaan muu ei koputtanut oveen tuollalailla kuin Adler..
Opettaja päästi koputtajan, Adlerin sisään. Adler käveli luokkaan mitäänsanomatta ja rojahti viereeni istumaan. Hyi että hän haisi vahvalta tupakalta. Mietin aina kun näin hänet että miten joku noin ällöttävä tyyppi voi näyttää niin hyvältä? Adlerilla oli yllään tuttuun tapaan hänen musta nahkatakkinsa ja hiukset oli söpösti niinkun aina. Pakotin katseeni äkkiä hänestä pois sillä en todellakaan halunnut jäädä kiinni tuijottamisesta.
Opettaja antoi ilmeisesti jo tunnin tehtävän, sillä luokassa alkoi kuulua keskustelua. Sitten hän käveli meidän luoksemme.
"Mitenkäs te kolme? En saanut esitelmäänne kuin vasta tänä aamuna", opettaja sanoi ja katsoi vuoronperään meitä; minua, Adleria ja Chrisiä.
"Niin, Cecilia. Miks sä et palauttanu sitä aiemmin?" Adler kysyi ja näin sivusilmällä hänen katsovan minua.
"Adler. Olisit itsekin voinut palauttaa sen", opettaja huomautti. Ihanaa että joku sentään puolusti minua.
"Niin mutta tottakai oletin että Cecilia palauttaisi sen ajallaan kun me sovittiin niin."
"Mä palautin sen.. mut vasta tänä aamuna. Saadaanhan me silti numerot?" pyysin kiltisti opettajalta.
"Valitettavasti ette. Ja tästä ei sitten keskustella enää. Esitelmä tuli myöhässä enkä aio arvioida sitä, saatte kaikki tyytyä hylättyyn", Hayley sanoi määrätietoisesti ja käveli takaisin luokan eteen. Näin kuinka Chris katsoi häneen pettyneenä ja minun kävi sääliksi häntä. Chris oli hyvä oppilas, ei sellainen kuin Adler. Hän olisi ansainnut vaikka kiitettävän tuosta esitelmästä.
"Kiitos vaan Cecilia. Mä en pääse ees äikästä läpi", Adler sanoi vihaisena. Hän todella oli vihainen minulle, mutta niin olin minäkin vihainen.. itselleni.
Huokaisin hiljaa. Tällä hetkellä minua ärsytti vain opettaja joka ei voinut yhtään joustaa tässä asiassa.
"Olisit ollut enemmän tunneilla ja saanut viime kokeesta edes kutosen niin pääsisit läpi. Onneks mä sentää pääsin", sanoin turhautuneena. Ei tämä ollut vain minun ongelmani.
"No hyvä nyt sentään", Adler sanoi sarkastisesti.
"Lopettakaa jo idiootit", Chris sanoi meille tympääntyneenä.
Adler mulkaisi Chrisiä murhaavasti, nousi ylös ja käveli luokan toiseen takanurkkaan Serafiinan luokse. Jos olen oikein ymmärtänyt niin Serafiina on Adlerin eksä ja hänen nykyisensä taitaa olla Bianca, koulun blondiprinsessa. Hyi että vihasin häntäkin. Adler ja Serafiina juttelivat hetken ihan normaalisti, mutta sitten Adler pussasi nopeasti Serafiinan otsaa ja Serafiina alkoi kikattamaan.
Käänsin katseeni pulpettiin sillä en halunnut todistaa tätä hetkeä yhtään enempää.
Viimein pääsin luokasta pois ja jatkoin samaa käytävää enkunluokan eteen. Emily tuli sieltä.
"Moii Ceci!" hän huusi.
"Heijj Emily", tervehdin iloisena.
"Mitä teit sunnuntaina?" hän kysyi.
"Noh.. olin ostaril Ashtonin kaa", vastasin.
"Miks ette pyytäny mua mukaan."
"Tuut enskerralla, ja jos Ashton yrittää kieltäytyy niin me muistutetaan että se lupas tulla, okei?"
Emily nyökkäsi minulle ja tiemme erkanivat, sillä tunti alkoi. Välkät olivat täällä ihan liian lyhyitä. Menin luokkaan.
Istuin takanurkkaan jälleen kerran, sillä siellä oli vapaata. Josh ja Oliver Adlerin porukasta istuivat toisella reunalla luokkaa pitämässä kovaa ääntä. Vähintään puolet luokasta seurasivat heidän keskusteluaan, mutta minua se ei kiinnostanut.
Iina tuli viereeni. Hän kuului myös porukkaamme. Iina on mielestäni todella nätti tyttö. Hänellä on punertavat hiukset ja sinivihreät silmät.
"Ceci auta mua", hän pyysi.
"No?" kysyin katsoen häntä.
"Mitä mun pitäis tehä? Oon ihastunu Joshiin", hän kuiskasi korvaani. Joshiin, Adlerin porukan blondiin, sinisilmäseen poikaan. Ihan hyvännäkönen, mutta Adler on kyllä miljoonasti paremman näköinen.
"Lopeta tykkäämästä siitä", sanoin, sillä tiesin ettei Josh ollut hyvää seuraa puhumattakaan Adlerista tai hänen muusta porukasta.
"Ceci!" Iina huudahti ja jatkoi hiljempaa lähes kuiskaten:"Et sä voi sanoa noin tai lopeta ite kuolaamasta Adlerin perään." Onneksi luokassa oli niin kova melu, että puheemme ei ollut kovinkaan hyvin kuuluvaa.
"Mitä? Mistä sä.. sä-", sopersin yllättyneenä. En mielestäni ollut kertonut kuolaavani Adlerin söpöyden perään.
"Tottakai mä nään sen susta", Iina sanoi tietäväisesti. Voi elämä.
"Älä sano noin", sanoin ja painoin kasvot käsiini.
"Voi sua."
"Sano ite mitä mun pitäis tehä et Adler ei näyttäis niin hyvältä?" kysyin.
"Lyö sille silmä mustaks", Iina naurahti.
"Se tappais mut sen jälkee. Tänäänki se oli mulle ihan hiilenä kun mun takii saadaa hylätty äikänesitelmästä. Sitäpaitsi vihaan sitä kusipäätä", sanoin.
"Et usko tota itekää", Iina sanoi virnistäen ja olin juuri sanomassa vastalauseen kun opettaja päätti huutaa kurkku suorana luokan hiljaiseksi. Keino tepsi, luokkaan tuli hiirenhiljaista.
---
Chadwin viittoi minua luokseen.
"Tuun kohta, menkää te edeltä", sanoin Iinalle, Ashille ja Emilylle kun olimme kävelemässä ruokalaan päin syömään. En jäänyt odottamaan heidän vastauksiaan, vaan vaihdoin suuntaa, varmistin että kukaan ei seurannut minua ja kävelin Chadwinin luokse.
"Niin?" kysyin kohottaen kulmiani.
"Kysyitkö Ashtonilta?"
"Se sano et Adler, siis se Adler joka-"
"Kyllä mä sen tiedän, kaikki tietää", Chadwin keskeytti minut.
"Nii että Adler oli huijannu Caralle et Ashton ois pettäny sitä Gracien kaa", sanoin.
"Adler? Mitä ihmettä?"
"Niinpä."
"Tiesiks et Cara on nyt laitoksessa?"
"Mitä, miks?!"
"Se oli niin rikki ja sekasin, kun ne eros ja sit viel Adler ei lopettanu sen kiusaamista. Adler on vissii uhkaillu sitä joillai viesteil. Sit Cara oli tehny jotai ja poliisit oli hakenu sen eilen pois kotoa", Chadwin selitti.
"Ei, ei Adler voi olla niin sekasin."
"Cecilia,.. on se", Chadwin väitti katsoen minua suoraan silmiini. Miksi hän, miksi juuri hän kenestä tykkäsin?
---
a/n: Olkaas hyvät uudesta luvusta ja kertokaa mitä tykkäsitte :)
-Glowxxx