-Niall-
”Herää lihava. Mä tartten ruokaa”, kuului aamulla vierestäni, heti sen jälkeen kun Melina oli ensin motannut minua käsivarteeni. Minä vain mumisin jotain ja käänsin kylkeä. En jaksanut vielä nousta. Kuulin Melinan tuhahduksen, kun tämä sitten nousi ylös sängystä. Pian hän lähti huoneestani alakertaan.
Itse en saanut enää unen päästä kiinni, joten nousi istumaan haukotellen. Istuin sängyllä hetken, että heräisin kunnolla ja sitten lähdin laahustamaan alakertaan. Kuulin äidin ja Melinan juttelevan jostain, mutta en jaksanut kiinnittää tarkemmin huomiota mistä.
”Huomenta”, mumisin ja hinkkasin silmiäni. Melina kääntyi katsomaan minuun nauraen.
”No huomenta”, hän sanoi.
”Huomenta”, äitikin hymyili. Istuin Melinan viereiselle tuolille haukotellen.
”Miten sä olet noin väsynyt?” Melina kysyi.
”En mä tiedä. Lyhyet yöunet ja ankea herätys”, Sanoin ja virnistin.
”Se oli kuules melkoisen romanttinen herätys, Horan”, Melina sanoi ja räpytteli silmiään.
”Jos se oli sun käsityksesi romanttisesta, niin mä todella säälin Ericiä”, puuskahdin.
”Okei, minä poistun”, äiti nauroi ja lähti.
”Älä aloita, Niall! Minä ja Eric ei olla menossa treffeille!” Melina sanoi.
”Miten vain”, sanoin naurahtaen.
”Te olette ihan mahdottomia!” Melina puuskahti.
Aamiaisen jälkeen pukeuduimme ja Melina meikkasi ja laittoi hiuksensa. Minä otin puhelimen yöpöydältä ja avasin siihen saapunen viestin, joka oli Louisilta.
”Louis pyysi meidätkin kaupunkiin. Mennään nuorisotalolle notkumaan”, sanoin Melinalle, joka laittoi juuri laittoi ripsiväriä.
”Mennään vain”, hän vastasi ja sitten laittoi ripsivärin pois tarkastellen itseään peilistä.
”Ootko valmis?” kysyin. Melina katsoi minuun hymyillen ja nyökkäsi. Hän laittoi tavaransa kasaan ja sitten lähdimme alakertaan.
Laitoimme kenkämme jalkaan, takit yllemme ja sitten sanoimme heipat äidille ja Chrisille, ennen kuin lähdimme autooni.
Nuorisotalolla meillä oli tapana valloittaa Fatboy säkkituolit. Niitä oli kuusi, joten mahduimme niihin hyvin. Perrie ja Zayn jakoivat yhteisen, Danielle ja Liam yhteisen, Louis oli yksin, Lolly istui yksin, mutta yleensä Harry tunki tämän viereen, vaikka olikin vielä yksi vapaa ja minä ja Melina jaoimme yhden.
”Ja tämäpä yllättävää, Harry puuttuu”, Lolly sanoi huokaisten säkkituolillaan. Me muut vain nauroimme.
”Hei tyypit!” sanoi joku ovelta. En ollut varma puhuttiinko meille, mutta kun näin kuka saapui, niin varmistuin asiasta. Eric käveli meitä kohti hymyillen.
”Ai hei, Eric”, sanoin.
”Niin, mä pyysin Ericin myös, jos ei haittaa”, Louis kertoi nauraen.
”Ei tietenkään”, Liam vastasi. Eric istui vapaalle säkkituolille, tavallaan minun ja Melinan viereen.
”Eric, mä olen kuullut vähän juttua, että sä olet menossa tämän meidän Melinan kanssa ulos”, Zayn virnisti ja tökki Melinaa, joka huitaisi tämän käden pois huokaisten.
”Niin...” Eric sanoi ja olin melko varma, että tämä punastui.
”Kavereina. Onko se vaikea ymmärtää?” Melina sanoi.
”Miten vain Mel”, Zayn naurahti.
”Öm, Melina? Voidaanko puhua kahden?” Eric kysyi Melinalta hymyillen.
”Totta kai”, Melina vastasi hymyillen myös, ja he lähtivät toisen huoneen puolelle.
”Noniin, sinne mennään vain pussailemaan”, Louis sanoi. Minä muljautin silmiäni.
”Niin, ollaanko me menossa tänään vielä jäälle?” kysyin.
”Ehdottomasti!” Lolly huudahti. Muut vastasivat myös myöntävästi.
”Käykö joskus viiden jälkeen? Äiti keittää nimittäin neljältä”, Lolly sanoi.
”Sopii”, Liam sanoi katsoen meihin muihin kysyvästi. Nyökkäsimme vastaukseksi.
”Muistakaa mailat sitten”, Zayn sanoi.
”Joo, ja mä yritän muistaa tasapainon”, Danielle huokaisi, saaden meidät nauramaan. Danielle ei ollut luistellut vuoteen, joten hän tuskin pysyisi edes pystyssä. Hänen taitonsa ottivat lopputilin aina kesän aikana.
”Älä huoli, mä pidän sut pystyssä”, Liam lupasi tyttöystävälleen hymyillen.
”Onpas suloista”, Louis sanoi lepertelevästi.
Pian Melina ja Eric tulivat takaisin meidän luo ja Melina alkoi etsiä laukustaan jotain. Hän otti esiin kynän ja pienen vihon johon alkoi kirjoittaa osoitettaan ja ilmeisesti puhelinnumeroaan. Loppuun hän kirjoitti oman nimensä ja laittoi x-kirjaimen. Sisintäni kalvasi. Miksi en pitänyt yhtään tuosta ajatuksesta?
Melina ojensi paperin palan Ericille joka otti sen vastaan.
”Noniin, eipäs lähetellä lappusia muiden läsnäollessa!” Louis huusi huitoen käsillään.
”Kirjoitin vain osoitteeni ja puhelinnumeron”, Melina nauroi.
”Todista!” Louis käski ja ojensi kätensä kohti Ericiä. Eric laittoi Louisin kämmenelle paperin, jonka oli saanut Melinalta, ja Louis alkoi lukea sitä.
”Söpöä. Täällä on pusun merkki!” poika huudahti ja virnisti Melinalle. Melina irvisti takaisin saaden minut nauramaan.
”Joo, olen myöhässä”, kuului samassa ovelta. Koko porukka repesi nauruun. Harry asteli sisään sinisissä farkuissaan, valkoisessa T-paidassa ja mustassa hupparissa.
”Ei yllätä yhtään”, Melina sanoi nauraen. Harry istuutui tuttuun tapaansa Lollyn viereen punaiselle säkkituolile.
”Ja syy tälle myöhästymiselle on?” kysyin virnistäen.
”Äiti valitti siitä Sophia-jutusta. Hemmetin bimbo ei ymmärrä sarkasmia”, Harry kertoi.
”Sä se jaksat kiusata sitä”, Lolly puuskahti.
”Mimmi käy kuumana!” Harry sanoi levittäen käsiään.
”Okei, en halua tietää”, Lolly sanoi nostaen kädet ilmaan.
”No, olenko jäänyt mistään paitsi?” Harry kysyi katsoen meitä vuorotellen.
”Et oikeastaan. Kunhan tässä istuskeltu ja kiusatti Ericiä ja Melinaa”, Liam kertoi.
”Ai niin. Meidän uudet sydänkäpyset”, Harry hihkaisi ja muodosti käsillään sydämen, jonka osoitti Melinalle.
”Voi elämä”, Melina huokaisi.
”Jätä Melina ja Eric rauhaan”, Lolly sanoi ja tönäisi Harrya.
Istuskelimme ja juttelimme hyvän tovin nuorisotalolla, kunnes lähdimme kukin omille teillemme.
”Harry muuten! Viideltä hallille, mennään luistelemaan”, sanoin kiharapäälle, joka oli istumassa autoonsa.
”Ai niin! Joo, nähdään siellä sitten”, hän vastasi. Nyökkäsin ja sitten istui Melinan viereen autooni.
”Mennään meille. Ehdin syödä jotain pientä, kun me mennään sitten illalla syömään vielä Ericin kanssa”, Melina kertoi hymy huulillaan.
”Okei. Mitä teillä siis on suunnitelmissa?” kysyin, samalla kun peruutin parkkiruudusta ja lähdin kohti liikennevaloja.
”Eric hakee mut kuudelta kotoa. Me mennään Nando'siin syömään ja sitten elokuviin”, Melina kertoi.
”Okei.”
”Pitää mennän jäälle sitten niinkin, että minäkin pääsen”, Melina sanoi katsoen minuun.
”Totta kai. Ehkä ensiviikonloppuna”, sanoin.
”Joo! Se on sitten sovittu”, hän hymyili. Nyökkäsin nauraen.
”Sovittu.”
Ajoin autoni minun pihaani, josta sitten kävelimme Melinan luo. Melina söi leivän, samalla kun minä selasin jotain juorulehteä.
”Miten ne jaksaa kirjoittaa tällaista roskaa päivästä toiseen? Justin Bieber teki sitä ja Britney Spears tätä. Ei mitään yksityisyyttä!” sanoin.
”Älä muuta sano. On sitten mukavaa olla vain tällainen tavis”, Melina nauroi.
”Samaa mieltä.”
”Niall, joskus sä oot vielä jokin suuri lätkätähti! Usko pois.”
”No just joo.”
”Mä näen sut jo brittien maajoukkueen kapteenina. Keskushyökkääjänä. Se joka istuu puolet pelistä jäähyllä, koska käyttää koko ajan poikittaista mailaa ja taklaa ihmisten hampaat kurkkuun”, Melina nauroi.
”Hei, Lolly se poikkitaisen mailan prinsessa on! Sitä paitsi, tuollaisesta menisi jo pelikieltoon”, nauroin.
”Sähän olet ollut jo kerran”, Melina huomautti.
”Niin olenkin. Samoin Harry ja Liam!”
”Ihan tyhmistä syistä! Mitä te edes teitte? Sä vedit yhtä tyyppiä vain kunnolla turpaan, kun aukoi typerää naamaansa!” Melina sanoi.
”Jep. Liam puolestaan kampitti vastapuolen maalivahdin niin, että se ei pystynyt enää kävellä”, nauroin.
”Ja Harry vain oli... Harry. Ei mitään sääliä”, Melina nauroi.
”Se kundi ei sitä todella tunne. Siis tuossa lajissa”, sanoin.
”Totta.”
”Onneksi sä olet noin tyttömäisen lajin edustaja, ettei sua kukaan taklaile pitkin laitoja”, sanoin.
”Yhtä lailla mä saatan katkaista jalkani, jos kundit ei otakkaan mua kiinni!”
”Sitten mä sanon niille pari valittua sanaa”, sanoin kireästi.
”Älä huoli Ni, niin ei ole koskan käynyt”, Melina nauroi ja laittoi kätensä omani päälle rauhoittelevasti.
Neljän maissa äiti soitti, ja kysyi menenkö kotiin syömään. Vastattuani myöntävästi, hän kertoi, että ruoka olisi valmista tuossa tuokiossa.
”Pitäkää nyt sitten hauskaa, äläkä anna Ericin pompotella sua”, sanoin ja halasin Melinaa.
”En tietenkään”, hän vastasi nauraen. Minä otin takkini naulasta ja lähdin kävelemään kotiin.
”Äiti, tiedätkö mikä yht'kkiä tupsahti mieleen”, sanoin kun söin makaronilaatikkoa pöydän ääressä.
”Mikä?”
”Miten te olette kotona? Teidän piti mennä Gregin luo!”
”Ai niin, unohdin ilmeisesti kertoa! Gregillä olikin töitä tänään. Menemme vasta ensi viikolla”, hän kertoi nauraen.
”Aijaa.”
”Mutta tekö olette menossa tänään jäälle?” äiti kysyi.
”Joo, me mennään viideltä”, kerroin.
”Menettekö oikein pelaaman vai vain luistelemaan?” Chris kysyi.
”En mä varusteita ota, vain maila ja pari kiekkoa. Danielle tuskin pysyy pystyssä, joten Liam on sen kanssa. Me muut sitten päästellään menemään kunnolla”, kerroin naurahtaen.
”Entä Melina?” äiti kysyi.
”Mitä siitä?”
”Pysyykö pystyssä?” Chris nauroi.
”Ei Mel tule. Sillä on sovittua menoa illaksi.”
”Aijaa. Kenen kanssa?” äiti kysyi kummissaan.
”Se ei ehkä kuulu sulle, mutta Ericin kanssa. Se on yksi kundi, joka aloitti meidän joukkueessa”, kerroin ja hörppäsin vesilasistani.
”Aijaa!” äiti sanoi innoissaan. Okei, Melina oli hänelle kuin oma tytär, ja hän oli ehkä vähän turhankin innoissaan.
”Joo, kiitos ruoasta”, sanoin ja vein astiat pois jonka jälkeen lähdin yläkertaan. Vaihdoin ylleni jääkiekosta saamani collegepuvun. Siihen laitoin vielä punaisen jääkiekko-takkini. Otin mukaan myös kaulaliinani. Hanskoiksi kelpasivat lapaset.
Autotallissa olevasta varustekassistani otin kaksi mustaa kiekkoa ja seinältä nojailevan mailani. Luistimet nappasin myös mukaan, muutenhan touhusta ei tulisi tuon taivaallista.
Laitoin tavarat autoni takapenkille ja sitten lähdin ajelemaan kohti jäähallia.
”Syötä mulle, Lolly!” huusin. Tyttö vilkaisi minuun ja laukaisi kiekon minulle. Minä kuljetin kiekon Liamin ja Zaynin ohi taitavasti maaliin.
”Tää ei oo kovin reilua, että joukkueen parhaat pelaajat on samalla puolella!” Louis marisi. Olimme jakautuneet pelaamaan kahdeksi joukkueeksi. Minun puolellani olivat Harry, Lolly ja Danielle. Toiseen joukkueeseen kuuluivat Liam, Louis, Zayn ja Perrie.
Danielle oli yllättävän nopeasti oppinut taas luistelun jalon taidon, joten hänkin pääsi pelaamaan, ja oli jopa onnistunut tekemään meille maalin. Tilanne oli tällä hetkellä 4-2 meidän hyväksi.
”No, mutta meillä on Dani!” Harry huomautti.
”Hei! En mä niin surkea ole!” Danielle huudahti.
”Niin, kun Liam päästi sen maalin ”vahingossa” ohitseen”, nauroin. Danielle näytti minulle vain kieltä.
”Käydään juomassa, suuta kuivaa”, Perrie sanoi ja lähti luistelemaan aitiota kohden, samoin kuin me muutkin.
”Harry, otetaan viivat”, Lolly sanoi hörpättyään juomapullostaan.
”Okei. Päädystä päätyyn ja takas?” Harry vastasi virnistäen. Lolly nyökkäsi. He olivat ehkä nopeimma luistelija meistä kaikista, vaikka kaikissa meissä vauhtia riittikin.
Kaksikko luisteli toiseen päätyyn kaukaloa.
”Laskekaa!” Lolly käski.
”Okei. N-Y-T... NYT!” Zayn huusi ja sitten kaksikko lähti luistelemaan niin lujaa kuin ikinä pääsivät. Ensin toiseen päähän, jossa tekivät äkkijarrutuksen ja sitten takaisin toiseen. Harry oli koko ajan hieman johdolla, ehkä johtunee siitä, että hänellä oli pidemät jalat kuin Lollylla.
”Jes!” Harry huudahti, kun koski juuri ja juuri ennen Lollya kaukalon päätyyn.
”Ei paljosta jäänyt kyllä kiinni”, Perrie sanoi.
”Joskus vielä, Styles”, Lolly sanoi hengästyneenä.
”Sopii yrittää, Tikkari”, Harry nauroi. Harrylla oli Lollylle mitä erikoisempia lempinimiä, kuten Tikkari, joka tuli siitä, että tyttö oli tikkariaddikti.
Pelailimme vielä tovin ja sitten lähdimme ottamaan luistimia pois. Nälkä yllätti ja kellokin oli jo kahdeksan. Tajusin, että Melinan ja Ericin elokuva taisi juuri alkaa.
”Pakko päästä suihkuun”, huokaisin, kun revin toisenkin luistimen jalastani.
”Kylpyyn!” Lolly kihersi.
”Hunajakylpyyn! Ihanaa!” Perrie hihitti. Naurahdimme ja pakkasimme tavaramme. Tarkistettuamme, että aitio oli tyhjä, lähdimme ulos autoillemme. Oli outoa lähteä jäähallilta yksin. Melina oli yleensä aina mukana.
”Soitellaan huomenna, jos mennään nuopparille”, Zayn sanoi.
”Joo, moikka!” huikkasin ja istuin autooni. Katsoin iPhonestani kellonajan. Vartin yli kahdeksan. Käynnistin autoni ja porhalsin kotiin suihkuun. Sitten jouduin odotella vielä muutaman tunnin, ennen kuin Melina soittaisi, miten heillä oli mennyt.
”Hei, Mel!” vastasin innoissani puhelimeeni.
”Hei, Ni!” kuului Melinan innostunut ääni. Kaikki oli ilmeisesti mennyt hyvin.
”No, oliko teillä hauskaa?” kysyin hymyillen.
”Oli! Meillä oli tajuttoman kivaa! Käytiin syömässä ja juteltiin kaikesta maan ja taivaa välillä, sitten käveltiin elokuvateatterille käsikädessä”, hän kihersi.
”Onko siellä varmasti mun paras kaveri Melina? Se Melina joka hädin tuskin piittasi pojista”, nauroin.
”Kyllä sitä alkaa kiinnostua, jos oikea sattuu kohdalle!” hän nauroi.
”No, oliko edes hyvä elokuva?” kysyin.
”Oli! Sen jälkeen me käveltiin takaisin Nando'sin parkkipaikkaa kohti, mutta päädyttiin istumaan hyväki toviksi suihkulähteelle. Mä kuulostan ehkä pikkutytöltä, mutta mä olen tosi innoissani!”
”No hyvä, että teillä oli kivaa”, sanoin.
”Arvaa mitä lopuksi tapahtui! Me suudeltiin!”
”Oikeasti?”
”Joo, joo! Se oli taivaallista! Me tavallaan myös sovittiin, että kokeillaan yhdessä oloa!”
”Mel, te olette tunteneet muutaman päivän.”
”Musta tuntuu, kuin siitä olisi ikuisuus! Siis mä en tiedä miten tätä kuvailisin! Upeaa!”
”No, onnea teille sitten”, naurahdin väkinäisesti.
”Kiitos! Hei, mennäänkö me huomenna nuopparille? Eric tulee sitten myös”, Melina kertoi.
”Joo, varmaan mennään. Tuutko sä mun kanssa, vai...”
”Tulen toki. Ei Ericin tänne kannata mua lähteä hakemaan ja hei, sä olet kuitenkin mun paras kaveri! Kiitos Ni! Nyt on pakko yrittää rauhoittua! Öitä!”
”Öh... Öitä, Mel”, sanoin ja sitten Melina katkaisi puhelun. Melina seurusteli. Miksi se tuntui pahalta, vaikka pitäisi tuntua hyvältä?