Joonas:
Saatoin ehkä vähän tyhjentää baarikaappia ja ottaa kevyen humalan, olin ansainnu tän.
*Aleksi soittaa*
"Kerro.." sanoin, en ees tajunnu että vastasin sille
"Missä äijä vetää?" Aleksi kysyi
"Jossaki, mitäs sinne?" sammalsin kevyesti
"Niko lähti pari tuntii sit Ouluun.." Aleksi sanoi
"Ei vittu.." mun suusta pääsi, tää herätti mut taas hetkeen
"Hyvä kuulla sun ääntä, missä sit ikinä ootkaan.." Aleksi sanoi
"Pitää mennä.." sanoin ja löin luurin Aleksin korvaan
Ei helvetti, nyt viimestään mun jäljillä oltiin, jos Niko oli kerran Oulussa ja ne pähkäili Tommin kanssa missä olin.
Seuraavat pari päivää olin ihan hiljaa, ei missään mitään. Puhelin oli kiinni, järkevänä otin läppärin mukaan ja sillä selailin jos oli jotain, mut kyllä joku aina välillä koitti soittaa videopuhelua.
Niko:
"Vittu Joonas, vastaa.." kiroilin kun koitin läppärillä videopuhelua
"Rauhotu, kyllä se vastaa.." Tommi sanoi
"Entä jos ei?" sanoin hiljaa
"Se on jossaki hotellissa, mut ei hajua missä.." Olli sanoi kun se soitti videopuhelua Helsingistä
"No sehä auttaa paljon.." kiukuttelin
"Tää on sit ihan hiilenä.." Tommi sanoi kun vei hetkeks mun läppärin
"Ai vaan vähä, kyllä Joonas löytyy, se on pakko löytää.." Joel sanoi, ilmeisesti ne treeniksellä ja koitti selvittää missä mennään.
"Älä nyt Niko suutu, mut jos Joonas kerran haluu olla rauhassa, miks ei anneta sille hetkee yksin?" Olli kysyi
Olin hiljaa, Tommi taisi sanoa jotain järkevää. Olin huolissani että vihanen, ei ihminen voi vaan hävitä näin.
Odotin kokoajan että vähintään Watsapp herää eloon, mutta ei, oli liian hiljasta.
Keskellä yötä mulle lopulta tuli kaivattu viesti Joonakselta:
Scandic Oulu, huone 652, neljäs kerros.
En viittiny herättää Tommia, joten nousin hiljaa ja kävelin eteiseen ja pistin kengät jalkaan. Auto oli Helsingissä ja takseja ei tähän aikaan saanu, joten kössin Tommin auton ja lähdin kohteeseen.
Ehkä Joonaksella oli hyvä syy kadota, emmä vihanen ollu.
Kuljin vastaanoton läpi, otin hissin neloseen ja odotin. En tienny mitä mulla oli vastassa. Oikeassa kerroksessa jäin pois ja aloin tutkia numeroita, nopeesti olin oikeen oven takana.
Koputin oveen, ovi avautu hitaasti. Tuijotin Joonasta ja Joonas mua, astuin huoneeseen ja Joonas hyppäs mun kaulaan.
"Wouu, ihan rauhassa.." sanoin ja halasin niin lujaa kun pystyin
"Mikä on, kerro mulle.." sanoin
"Anteeks.." Joonas sanoi ääni väristen
"Ei oo mitään hätää, huolestuttiin vaan.." sanoi
Joonas:
Olin vaan hetkee aikasemmin laittanu Nikolle mun sijainin, arvatenkin se oli jo tulossa mun luokse. Olin koittanu nukkua hetken, siinä onnistumatta.
Havahduin kun oveen koputettiin, nousin ja vedin henkeä ennen kun avasin oven.
Tuijotin Nikoa ja se mua, en epäröiny hetkeäkään kun hyppäsin Nikon kaulaan ja tuo halas niin lujaa kun pysty.
"Anteeks.." sanoin ja pidättelin kyyneliä
"Ei oo mitään hätää, huolestuttiin vaan.." Niko sanoi
"Anteeks.." sanoin uudestaan, ehkä mulla oli pieni rohkasu ryyppy alla
Kauaa ei seisottu ovella, kun istuttiin sängyn reunalla. Olin vaan hiljaa, en löytäny sanoja.
"Miks sä lähit ilman mitään?" Niko kysyi, en vastannu
Niko piti mut tiukasti halissaan ja silitti mun paljasta selkää, ei mulla ollu kun bokserit ja t-paita.
"Ehkä mäki sit vähennän vaatetta, sä nukahat pystyyn.." Niko sanoi, kohta oltiin peiton alla ja Niko piti musta edelleen kiinni, ihan kun olisin lähdössä johonkin.
Joskus yöllä heräsin pariin kertaan ja tarkistin että Niko todellakin oli mun vieressä, siinä se nukku ja tuhisi hiljaa.
Aamulla heräsin kun Niko puhu puhelimessa, ilmeisesti Tommi:
"Joo sori mä kössin sun auton, mut oli pakko päästä Joonaksen luokse, joo tullaan sitä kautta.. Saat heittää meidät lentokentälle.." Niko puhui, kun se huomas mun heränneen se lopetti.
"Huomenta, tänään himaan?" Niko kysyi
"Joo, tai emmä tiiä.." sanoin ja haukottelin
"Lähetään vaan, mut ei kerrota muille, paitsi Tommille.." Niko sanoi
"Emmä tiiä.." ärähdin
"Wou, älä ala riehua.." Niko sanoi ja istu mun viereen
"Just tän takii mä lähin, en jaksa vääntää.." sanoin hiljaa
"Silti laitot viestiä ja tulin sun luokse yöllä.." Niko sanoi
"Ähh.." sanoin ja vedin peiton korviin asti
"Jos ollaan täällä pari päivää, ihan vaan me kaks? Käyn viemässä Tommille auton ja tuun takas.." Niko sanoi
"Umm.." vastasin
"Eli toi oli kyllä.. Käyn hakee mun kamat ja tuun takas" Niko sanoi
Ehkä tuntia myöhemmin Niko oli takas, se ilmottanu myös muille että tilanne oli ohi ja että ollaan pari päivää omalla lomalla ja tullaan joskus takas Helsinkiin.
"Nyt sä vedät kunnolla henkee, et mieti bändiä tai muutakaan, ollaan ihan vaan me.." Niko sanoi mun vieressä lojuen
"Unohat ihan kaiken ja annat mun hemmotella sua.." Niko jatkoi
"Umm.." mumisin, uni otti musta vallan ja nukahdin turvalliseen haliin, tässä oli hyvä olla.
... ... ...
Vähän meni eri tavalla kun suunnittelin, mut käyhän tää tietysti näinkin!
740 sanaa!
Tässä tää toinen osa, sit tulee pari lyhyttä!