-Mites sul ja Veetil menee? (;
Mikael: "No siis toosi hyvin!" *Vilkaisee Veetiä hymyillen*
Veeti: *Nyökkää myöntyvänä merkkinä samalla hymyillen*

-Onks puhuminen kivaa?
Mikael: "No joo siis tosi kivaa!" *Iloitsee*
Anton: "Mä kyl toivoisin et sä olisit mykkä nii ei tarvitsis kuunnella sun paskoja juttujas." *Tuhahtaa*
Mikael: "Ei ne oo paskoja!" *Älähtää katsoessaan Antonia ihmeissään*
Joona: *Katsoo ihmeissään tilanetta sivusta ja lopulta päättää laskea kätensä Antonin olkapäälle*

-Tiesikkö et oot aika ihgudaa :D
Mikael: "Ai siis mäkö? No mut siis kiitti! Ja oothan säki." *Iskee silmäänsä virnuillen kuin pikku poika*
Veeti: *Pudistelee päätään samalla*
Mikael: "No älä nyt Veeti! Sä oot mulle se kaikista ihgudaaisin!"
Veeti: *Hymyilee kuullessaan Mikaelin sanat*

-Mitä luulisit et millä mallilla Janton on täl hetkel?
Mikael: "No siis ihan selvästi niillä on jotakin. Se miten ne tuijottikin toisiaan, ei se oo sellasta frendimäistä tuijottelua! Ja Anton on aina niin lempeä Joonalle ja muutenkin se hymyilee kokoajan Joonalle!" *Selittää innoissaan*
Veeti: "Jep, oon samaa mieltä."

VEETI:
-OLLAAKS KAVEREITA!
Veeti: "Ollaan vaan!" *Hymyilee*
Mikael: "Mut muistakaa kaikki et tää koala on mun." *Ilmoittaa ylpeästi hymyillen, jonka jälkeen nappaa Veetin kainaloonsa*
Veeti: *Hymyilee posket punehtuneina*

-Mp lumi?
Veeti: "No siis oon aika samaa mieltä Mikaelin kaa. Lumi on ihan kivaa muttei sillon, kun se on sitä loskasta ja märkää." *Sanoo*
Mikael: *Hymyilee ylpeästi*

-Mp talvi?
Veeti: "No siis en tykkää sen takia, koska on kylmä ja on tosi pimeetä. Paitsi sillon ei oo pimeetä, kun on lunta mitä harvoin suomessa on." *Hymähtää*
Mikael: "Pelkääksä pimeetä?"
Veeti: "No en!" *Huudahtaa mulkaisten Mikaelia*
Veeti: "No ehkä vähän..." *Sanoo todella hiljaa*
Mikael: "Voi mun pikkuista!" *Mutristaa huuliaan ja antaa halin Veetille, joka on alkanut taas hymyillä*
Joona: "Nehän on viiden tähden CC!" *Huudahtaa virnistäen leikkisästi*

-Mp vesi?
Veeti: "Hyvää kunhan ei oo mitään rautasta tai sellasta jännän pahan makusta." *Yrittää selittää samalla, kun Mikael nyökkäilee vierestä*

-Mp kesä?
Veeti: "No siis tykkään paljon! Joskus menin mun sedän ja tädin kaa rannalle mut siitä on jo aikaa..."
Mikael: "Mä tiiän yhen tosi kivan rannan missä ei oo melkein koskaan porukkaa. Voin viiä sut sinne!" *Sanoo hymyillen lempeästi Veetille, joka vastaa hymyyn hieman ja nyökäyttää päätään."

-Mp mp?
Veeti: "No siis riippuu mp:stä." *Virnistää*

-Mp mä?
Veeti: "Mukavaltahan sä vaikutat!" *Sanoo hymyillen*

-Mikä on elämän tarkoitus?
Mikael: "Mun Veeti on elämäntarkoitukseni!" *Hihkuu*
Veeti: "Hei! Sultahan kysyttiin jo tätä! Tää oli mulle tarkotettu!" *Älähtää*
Mikael: *Virnistää*

-Mp mun kysymykset?
Veeti: "Tosi kivoi!"
Mikael: "Oon samaa mieltä!"

-Miks puolustit Antonia?
Veeti: "No siis..." *Keskeyttää lauseensa miettiessään*
Veeti: "No varmaan siks, koska tiiän et Mikael osaa olla joskus tosi hermoja raastava ja on mullaki tehnyt mieli vetästä sitä turpaan. No mut en mä vaan tiiä, kaipa ehk myös siks, koska Anton ei oo mulle koskaan ollut kauheen ilkee." *Selittää*
Mikael: "En mä oo rasittava!"
Anton: "Oot ja deal with it." *Murahtaa, mutta virnistää hieman*

-Paras muistos Mikaelin kaa?
Veeti: "Tää on vaikee, koska meillä on ollu tosi paljon hyviä muistoja yhessä! No mut voi olla se, kun mentiin ekan kerran sinne niitten ihme hökkeliin ja vedettiin ne kännit. No okei, se krapula ei tuntunu kauheen kivalta mut se reissu oli ylipäätään kiva. Kans sillon, kun Mikael kokkas meille eikä polttanu sitä mökkiparkaa!" *Hymyilee kokoajan leveämmin*
Veeti: "Ja siis tietty myös se meiän ensisuudelma mikä näytti aika paljon jännittävän Miksua ja mun piti ottaa ohjat käsiini." *Kääntyy Mikaeliin päin virnistäen ilkikurisesti*
"Hei älä nyt! En mä mitään jännittäny!" *Sanahtaa*
Veeti: "Nii vissii."
Mikael: "No kunhan vaan katoin et uskallaksä tehä aloitetta!"
Veeti: *Pyöräyttää silmiään huvittuneena*

Kovikseks ne aina sano🏳️‍🌈 ✔Where stories live. Discover now