JANNGUDE BINNDI PULAAR-FULFLULDE( Sewnde Ganndal)

Sewnde Ganndal

Sewnde Ganndal

Jamaanu oo ñalnde udditgol duɗal ngal
Jamaanu oo ñalnde udditgol duɗal ngal
Sewnde Ganndal, duɗal gardungal momtude humambinnaagal e majjere udditaama ñalnde aset 27 lewru seeɗto hitaande 2013 e nder taƴre 4ɓere leegal Arafaat e gardagol Catal Fedde Ɓamtaare Pulaar leegal Arafaat. Miijo ngoo ummorii ko e sukaaɓe tato rewɓe, hono Rugi Jibi Sammbayel Soh  jeyaaɗo to Moonngel, e Hawwaa Sammba Bah jeyaaɗo to Deysarak, e Ummu Hammadi Njooro jeyaaɗo to Kayhayɗi.

1- Jokkondire

Caggal nde ɓe ndiisnii haralleeɓe jaŋde mawɓe, ɓe keɓi humpito e caɗeele duɗe cosanooɗe e nder leegal ngal, ɓe njoñi daarti waañooɓe nayeeɓe, haa alaa ko hedditii hankadi so wonaa golle, ɓe njokkondiri e rajo ngam waɗde eeraango. Ɓe njaɓɓi koyɗe maɓɓe, kamɓe sukaaɓe ɓee haa to Ceerno Haamiidu Baal, almaami raatib leegal ngal, ɓe kabri ɗum miijo maɓɓe. Ɓe nduttii kadi ɓe neli toon jinnaaɗo maɓɓe debbo mbele ena ɓeydoo semmbinde koyɗe maɓɓe gadane ɗee. Ɓe ɓenni to hooreejo njuɓɓudi leegal hono Aamadu Konnaate, ɓe kaalani ɗum eɓɓoore nde ɓe njogii. Oon fodani ɓe wonde maa yettin miijo ngoo e hiirde mumen ñalnde alkamisa e to lekki mumen njeewtirki.

Nde lajal ngal arti haa e ñalawma aset 27 lewru seeɗto 2013, biyanooɗo oo, leeɗe Nuwaasot tinii won ko jogori kewde e leegal Arafaat. Ɓe luwoyi jooɗorɗe e mbeertateeri haa yoni ɓe ngaddi, ɓe mbeerti boowal yeeso duɗal ngal haa yooɗi, ɓe ɓadtini njarameeje ɓuuɓɗe, belɗe, ɗe ciiri keewɗi. Njuɓɓudi maɓɓe rewi laawol, wayi no sago nde tawnoo gollal heen fof ena jogii joom mum, sahaa mum e nokku mum.

2- Nootitiiɓe

Lappol timmungol ummoriima to leegal 1ɓal e gardagol Jibriil Sal Mammadu.

Baro, gorko Duguba Sahre Nayeere. Yiilirde Toownde neldi ko kalfinaaɗo mum pinal hono Aamadu Jibeeri Sih, Yiilirde Catal Arafaat neldi ko terɗe ɗiɗi hono Ibraahiima Hammee Sih e Ibaa Joop. Gadano oo ko koolaaɗo kuuɓal. Ko kañum yettini konngol e innde hooreejo catal ngal. Ɗimmo oo, ko kañum woni kalfinaaɗo ngalu catal ngal. Humpitiiɓe nafoore jaŋde neeniije mawɓe wayɓe no Ceerno Demmba Bari en, nootitiima e uddital ngal.

To bannge leegal ngal e hoore mum, en teskiima worɓe heen Ceerno Haamiidu Baal, almaami leegal ngal, Sooro Jah, Maamuudu Njaay, Ñas Yero Aali, Yero Malal Sih, Jibi Sammbayel Soh, Mammadu Bookar Wele, Bookar Kaaliidu Farba Jeŋ, Aliiw Malel Ñaŋ, Umaar Mammadel Soh e Moybaraknaaɓe ko jiidaa e nootitiiɓe ɓe en kaɓaani inɗe mumen. To bannge rewɓe e sukaaɓe, keewal ngal kadi teskinii sanne. Mammadu Bookar Wele haftii, waɗi ganndondiral hakkunde hoɗɓe arɓe ɓee e yimɓe leegal wonɓe ɗoon.

Umaar Mammadel Soh rokkaa konngol, saaktani yimɓe ɓee ginol golle kikiiɗe oo caggal nde udditiri konngol mum yimre Aamadu Sammba Demmbele wiyeteende Mo wiynoo weetataa:

Fuɗɗoraade quraana
Bismaango arɓe ɓee
Konngol Njaay Saydu Aamadu
Konngol gooto e mawɓe worɓe leegal ngal
Konngol gooto e mawɓe rewɓe leegal ngal
Konngol hoɗɓe arɓe ɓee
Konngol nulaaɓe Yiilirde Ngenndiire
Konngol hooreejo Catal Fedde Ɓamtaare Pulaar Arafaat
Yillaade duɗal ngal e hurmbitde ngal
Uddirde duwaaw
Ko ɗumɗoo woni ko gollaa e kikiiɗe aset 27 lewru seeɗto 2013.

Kikiiɗe oo fuɗɗoraa ko quraana e cakkital Ceerno Haamiidu Baal. Ko kanko rokki yamiroore ɓiyiiko ena wiyee Maalik Haamiidu Bah, cukalel ngel duuɓi 10, yo janngu. Ngeel ƴetti sumoore"ɗaahee" haa joofni, nde golle keddiiɗe ɗee ndewi heen.

Caggal Maalik Haamiidu Baal rewi heen ko konngol bismaango wonande arɓe nootitaade e udditgol duɗal ngal. Waɗi konngol ngol ko Rugi Jibi Sammbayel Soh e ndeeɗoo daande:"

Hilifaaɓe tedduɓe arɓe nootitaade e eeraango ɓesngu mumen
Jinnaaɓe horsuɓe, woppuɓe haajuuji tiiɗɗi e hammeeji jojjuɗi ngam ɓurde tiiɗnude ooɗoo kikiiɗe
Mawniraaɓe e miñiraaɓe renndaaɓe nguurndam
Hoɗdiiɓe tedduɓe yiɗɓe maa nanooɓe Pulaar
Min calminii on gooto fof innde mum e yettoode mum. Min calminii on ɗo gooto e mon fof walla no gooto e mon fof salminirtee, weltoo.