Anna

Luku 1

-Huomenta.
-Huomenta äiti, Anna sanoi.
-Anna, en tahtoisi sanoa tätä heti aamusta, mutta... me muutamme. Äiti huokaisi.
-Ei, Anna sanoi ja haukotteli.
-Minähän en muuta.
Äiti huokaisi.
- Lähde kouluun, äiti sanoi ja yritti jotain hymyntapaista.
Anna meni syömään. Äiti oli paistanut lettua.
-Yrittää lepyytellä mua, Anna tuhahti.
Anna söi letun nopeasti ja juoksi kouluun. Eihän se nyt haittaisi jos olisi puoli tuntia ajoissa.
Anna potkiskeli lehtiä. Tyhmä äiti, tyhmä perhe. Lisa, Miranda ja Robin juoksivat häntä vastaan.
-Moi! Arvaa mitä, mun äiti sano just että me saadaan uus koira, semmonen tosi söpö huskynpoikanen!! Miranda riemuitsi.
-Toki on Robinkin ihan kiva. Miranda lisäsi. Anna kumartui silittämään Robinia, pientä söpöä koiranpentua. Miranda ei ikinä lopeta koirien saamista. Hänen vanhempansa ovat niin anteliaita. Pyh, Anna mietti. Sitten hän lähti juoksemaan. Ilman syytä. Vain siksi, koska huvitti. Vain siksi, koska ei tehnyt yhtään mieli jäädä Mirandan kanssa. Yhtäkkiä kaikki pimeni.
-Anna, valitse minut! Joku huusi.
-Ei,minut! joku toinen huusi.
- Anna, sinun täytyy tehdä päätös. Ei välttämättä tässä ja nyt, mutta kuitenkin. Sitten kuului kiljuntaa. Sitten, ei mitään. Ei yhtikäs mitään. Missään.