𝗢𝗻𝗲 𝗦𝗵𝗼𝘁𝘀 | 𝗕𝗹𝗶𝗻𝗱 𝗖𝗵𝗮𝗻𝗻𝗲𝗹

▪︎ yksinäisyys ▪︎

"joo, tässä sovitin ja sävelsin uusia lyriikoita" Sanon

"saanks nähä?"
Joel kysyy pieni hymynkare huulillaan

Nyökkään ja ojennan vihkoni kollegani käsiin.

Istun pianopenkissä, kuin alakouluikäinen lapsi odottamassa tuomiota kokeestaan.

Entä jos Joel ei pidä niistä?!

Tuo istahtaa sohvalle ja lukee sivuja tarkasti. Sana kerrallaan. Tunnen, kuinka käteni hikoavat ja alkavat täristä..

"Niko, ei sun tarvi jännittää. sun teksti on aina priimaa, vaikka oiskin korjailtavaa" Joel toteaa rauhallisesti

Nyökkään, mutta painan pääni alaspäin. Silmiä alkoi kirvellä.
Enhän minä nyt tässä voi alkaa pillittää!

"kaikki hyvin?"
Joel kysyy

"j-joo" Yritän sanoa normaalisti, mutta ääneni murtuu lopussa

"hei, Niko mikä sul on?"
Joel kysyy huolestuneena

Kyyneleet alkavat valua silmistäni, vaikka kuinka yritän pidätellä niitä.

"mä oon niin vitun yksin"
Sanon hiljaa, nostaen kasvot
kohti Joelia

Joel tuhahtaa myötätuntoisena ja nousee sohvalta, vetäen minut sitten pystyyn halatakseen.

"kaikki järjestyy"
Tuo kuiskaa

Tuon kädet silittävät selkääni ja osittain hiuksiani.

Studion ovi käy jälleen.

"moro! onks tääl ketä- ai.. sori" Tunnistan äänen Aleksiksi

Muutaman sekunnin hiljaisuuden jälkeen Aleksi kertoo menevänsä keittiön puolelle, että saamme olla rauhassa.

--

Loputkin porukasta olivat saapuneet paikalle ja kerroin kaikille, miltä minusta tuntuu. Vaikeatahan se oli, mutta tuntuu hyvältä kun sai kakistettua totuuden ulos.

Siitä voin kiittää Joelia.
Hän rohkaisi minua.

"voi Niko rakas, anteeksi. me ollaan oltu ajattelemattomia" Olli sanoo myötätuntoisena

"no niin ollaan, hävettää ihan" Tommi toteaa

"hei älkää syyttäkö itteenne, ettehän te voinu tietää" Sanon

"no mutta ois meidän pitäny tajuta" Joonas huokaa

Muut nyökkäilevät.

"no mut pääasia et Niko kertoi ja että me tiedetään nyt" Joel sanoo

"jep" Tommi nyökkää

"jos peruttais työt tältä päivältä ja tehtäis jotain kivaa porukalla?"
Aleksi ehdottaa

"joo toi on hyvä idea!"
Joonas hihkaisee

"no mikä ettei"
Hymähdän

Muutkin vastaavat myöntävästi ehdotukseen.

--

Päivä on sujunut mukavasti.
Ensin kävimme rentoutumassa kylpylässä, sen jälkeen syömässä Amarillossa ja nyt suuntaamme vakiobaariimme.

Kello on kohta kymmenen, eli pian yöelämä vilkastuu. Meidän ei onneksi tarvitse jonottaa baariin, kun nimet ovat listalla etupäässä. Olisi aika perseestä näin talvella.

Sisään mennessä jätämme takit narikkaan ja poikkean Tommin kanssa vielä miestenhuoneessa, kun muut lähtevät tilaamaan juomia.

Kun asiat on vessassa hoidettu, lähdemme etsimään muita. Nuo ovat vielä tiskillä, ilmeisesti juomia odottamassa.

Näköjään tuttuja baarimikkoja on töissä. He ovat käytännössä meidän ystäviä, kun niin monesti ollaan täällä käyty.

"terve!"
Hihkaisen tiskin toiselle puolelle

"moi Niko ja Tommi!"
Pontus hihkaisee iloisena

Hän on siis yksi tutuista baarimikoista. Loput kaksi ovat
Jyri ja Samuli. Hyviä jätkiä.

"tässä teille special tarjotin, nauttikaa illasta!" Pontus huudahtaa

Huudamme kiitokset takaisin, sillä musiikki on kohtuullisen kovalla. Ei kuitenkaan liian kovalla, mikä on mukavaa. En pidä sellaisesta, että koko baari tärisee ja toisen puheesta ei kuule mitään. Ei se ole hauskaa.

Tarjottimella on olutta, lonkeroa ja suolapähkinöitä. Tämä tarjotin tehdään ainoastaan meille, koska Pontus on suunnitellut sen meitä varten. Nice.

"noniin, Nikolle!"
Tommi kohottaa olutlasiaan

"Nikolle!" Muut huudahtavat perässä

Kilistelemme laseja yhteen ja otamme pienet hörpyt. Rohkaisuryypyn ansiosta uskallan avautua vielä enemmän ja kaikki keskittyvät minuun, kuuntelemaan minua. En normaalisti tykkää olla huomion keskipiste, mutta tää on tärkeä juttu.

"Niko, oot meille niinniin tärkeä ja me välitetään susta ihan älyttömän paljon" Joonas sanoo

"kiitos, mä uskon kyllä"
Sanon lempeästi

--

Ilta oli jatkunut mukavasti eteenpäin, mutta piti poiketa miestenhuoneessa tyhjentämässä rakkoa.

WC:n ovi avataan ja peilin kautta näen Joonaksen astuvan sisään. Tuo kävelee viereiselle pisuaarille ja lorinasta päätellen kusee.

"tiätkö mitä?" Joonas kysyy, kohottaen katseensa minuun

Vähän absurdia jutella tässä muna paljaana, mutta ihan miten vaan!

"kerro"
Hymähdän

"meiän kaikkien puhelimet on ollu tänään kiinni, ettei kukaan häiritse. todennäköisesti Elsa on soittanu ainaki tuhat kertaa, mutta se kerkeää oottaa kyllä" Joonas kertoo

"no oho.. ei teidän ois tarvinnu" Totean yllättyneenä

"no tottakai tarvii! oot rakas Niko, me rakastetaan sua ja halutaan, että koet olos mukavaksi porukassa" Joonas hymähtää

Kun olemme hoitaneet asiamme ja pesseet kädet, halaan kitaristia ja suukotan tuota nopeasti huulille. Kyllähän meidän bromance vielä elää, jos sitä mietitte.

Palaamme muiden seuraan jatkamaan iltaa.

En edes muista milloin viimeksi minulla on ollut näin hauskaa.

--

Seuraavaan aamuun herään väsyneenä, mutta onnellisena. Eilinen oli yksi parhaista päivistäni.

Parisuhdetilanteen kannalta ei lykästänyt, mutta olen saanut mun parhaat kaverit niin sanotusti takaisin.

Loppu hyvin, kaikki hyvin.

-
sanat: 1069

tällä kertaa hieman erilainen one shot! toivottavasti tykkäsitte 🩷

mistä kaksikosta haluaisitte, että kirjoitan? :)