Onks tässä kaikki?
Oliko loput vaan mun mielen lumetta ja satua hattaraa?
Etkö sä tuukkaan vastaan?
Vai pelkäätkö satuttaa?
Mä en pelkää sattua.
Tai kipua.
Satuttaa mä pelkään,
mutta vaan kun sä oot läsnä.
Taivaalla on kuu ja kuulla tähdet.
Mulla on sut ja sen tähden mä matkaan lähden.
Halki taivaan ja avaruuden.
Ohi kuun ja ohi tähden,
sun luokse mä vielä lähden.
Löytääkseni sut uudelleen.
Mä tahdon sinun, mun kuuni huulia viimeisen kerran suudella.
Sammuttaa tähdet ja olla läsnä.
Vain tässä elämässä.
YOU ARE READING
Runosekoitus: Minä Minun Sinä
PoetryMinä Minun Sinä on harvoin ns. oikeita runoja, mutta lyhyitä tekstinpätkiä löytyy laidasta laitaan. Ajan mittaan on tänne kokoelmaan löytänyt tiensä elämän ilot, surut, haaveet ja rakentavat kokemukset. Toivon ja uskon että täältä löytyisi miltei j...
