muistan yhä ne ihmiset
ne istuu täristen kadulla
kylmä viima on sekoittanut niiden hiuksia
mut ei niitä kiinnosta.
ne ei halua näyttää hyvältä.
en aina tiedä mitä ne haluaa
joskus tuntuu siltä ettei yhtikäs mitään
ne on hiljaa
ei sano koskaan sanaakaan
ne vaan on
ja ne istuu siellä ja polttaa tupakkaa
en tiedä onko niillä kotia
lämpöä, turvallista paikkaa nukkua
haluaisin auttaa mutten tiedä miten
ohikulkija sylkäisee niiden päälle
mut ei ne nosta edes katsettaan
ne tietää et niitä halveksutaan
vaikka kukaan ei edes tiedä keitä he ovat
kukaan ei tunne heitä
mutta kaikki tuntevat heidät
ne aina vaan istuu siellä kadulla
surulliset ilmeet kasvoilla
los angelesin yksinäiset
