Repale (22)

Tyttö Villapaidassa

Leiristä kouluun, elokuun ihastus,
Auringon Säde

Hei! ...En tiiä mitä sanoa. Mulle on asioita sulle satoja. Joskus puhuttiin enemmän kun koskaan, tiesit mun epävarmuudet suurimmat ja mietteet hartaimmat.

Sillon en ajatellut susta suurempia, nyt tajuan että oon tuntemistani ihmisistä kauneimpia. Ajattelit mua ihanana, keksit mulle lempinimen, et oo ystävä mun tyypillinen. En tiennyt että sua mä tarviin. Jäin koukkuun kuin kahviin.

Löysin sun lämmön, kun mun pään sisällä oli kylmä. Pimeää, sun ääni valaisi. Ihmettelit miks ihmiset sanoi sua aurinkoiseks, siks koska teit kaikki onnelliseks.

Laitat mulle sun kasvoista kuvia, välillä kehut mun silmiä ja hymyä... sanot hyviä unia. Sun selfietä katson kauan, itselleni nauran. Välitön sointu valtaa mun pään aina kun nään sut. Tuut mun mieleen aina kun nään kukkakaupan keltaiset ruusut.

Viet mun huomion kun kävelet ohi. "Ai en kuunnellu voitko toistaa... sori". Biisit muistuttaa susta. Ei ilman sua yhtään ajatusta. Liioittelen kai. Oonko ihastunut... enkai? Tää on vaan sun aurinkos arvoa, vetovoimas aitoa.

Oot erilainen muista, toivo susta on ikuista. Jostakin tiedän, että meistä tulee jotain. Mutta miks sitten esität, ettet tunne mua kun ollaan kasvokkain? Kaikilla on mietteensä... mulla sut. Oonko yhä sun mielessä?

Oot mun kesä, syksy, talvi ja kevät. Mun ajatukset piilevät. Tää on vaan tunne, tyhjä huone. Kirjoitettuna paperille.