Mä oon vaa makoillu täs mun sängys ja yrittäny saada Eden kiinni valehtelematta tunnin eli kello tulee kohta puol neljä. Joonas laitto äsken viestii ja kysy ollaaks me saatu jo sovittuu, mut no.. Ede ei vastaa, joka on ihan helvetin lapsellista. Mä laitan sille sadannen viestin, jossa mä käsken sitä vastaamaa. Se näkee sen heti, mut ei kuitenkaa soita takas.. Mä painan sen nimen kohalta ja toivon et se vastais. Yhtäkkiä tyyttääminen loppuu ja puhelimen toisesta päästä ei kuulu mitää.
"Ede?" kysyn, mut sieltä ei kuulu vieläkää mitää.
"Jos sä kertoisit mitä on tapahtunu voisin ehkä selittää tarkemmin, jos muistan siitä tapahtuneesta mitää" sanon ja kuuluu syvä huokaus.
"Mulle tuli kuva missä.. Missä sä halasit Joonasta ja Joonas sua ja näytti ainaki siltä, että se pussais sua poskelle ja sä näytit siin aika tyytyväiseltä" Edward selittää.
"Ei jumalauta, kuinka lapsellinen sä oikee oot?" kysyn ehkä liianki vihasen kuulosena.
"No vittu miltä susta tuntuis, jos mä oisin ollu sun tilalla?" se kysyy korottaen ääntään.
"No se olis aivan eri asia!" huudahdan.
"No millä tavalla?!" Edeki huudahtaa.
"Älä huuda!" mä huudan ja tajuun, et mun on tosi hyvä sanoo noin.
"No älä sä huuda!" se huudahtaa ja sen jälkee tulee syvä hiljaisuus. Mä huokasen niin, että se varmasti kuulee sen.
"Joonas on mun paraskaveri ja me ollaa tunnettu ikuisuuden, me halaillaa ku toinen on lähössä jonnekki tai, jos me nähää pitkästä aikaa" selitän rauhallisemmin.
"Aha" Ede töksäyttää.
"Aha?" toistan perässä.
"No nii" se sanoo.
"Eiks sul oo mitää muuta sanottavaa?" kysyn.
"No en tiiä.." se huakasee.
"Just" sanon. Me ollaa hetken hiljaa.
"Siis me ollaa oltu vast kaks päivää yhessä ja meillä on jo nyt riita" se sanoo.
"Nii, koska sä oot ihan turhasta mustis" sanon ärtyneenä.
"No sori" se sanoo. Toi kuulostaa aika sarkastiselta.
"No mä meen nyt" sanon ja lopetan puhelun. Mä en tiiä mitä mun pitäs tehä huomen koulus. Voijaaks me muka olla tän jälkee ihan normisti.. Mä en ainakaa voi.. Ehkä..
***
Herään taas siihen ärsyttävää herätyskelloo. Mä sammutan sen ja katon puhelinta kello on 7:01. Ei vittu.. Mä nään Eden.. No ihan sama kyl mä selviin täst päiväst. Onhan tänää perjantai.
Mä nousen ylös ja puen vatteet päälle. Mä meen alakertaa pesemää hampaat ja sen jälkee mä syön leivän. Meen hakemaa kahvia, mut mä en ehi ku Matias tulee mun luokse.
"Huusiks sä sille sun poikaystävälles eilen illalla?" Matias kysyy. Mä käännyn sitä kohti ja huokasen.
"Joo.." vastaan ja lasken katseeni alas.
"Hei, kyl te saatte tänää sovittuu" hän sanoo ja taputtaa mua olkapäälle. Ynähdän vaa jotain epämäärästä vastaukseks ja laitan kahviini maitoa ja sokeria. Juon kahvin melkein yhellä kulauksella, koska kello on jo niin paljon, et mun pitäs oikeesti mennä. Mä otan repun jonka sisällöstä en tiiä ja laitan kengät ja sit ulos. Kävelen aika nopeesti, mut pysähyn ku kuulen mun nimen. Mä käännyn ja se on Ede.
"Oota" se sanoo ja hölkkää mun luokse.
"Mennää samaa" se sanoo ja mä vaa lähen sit kävelemää. Se laittaa sen kättä enemmän mun kätee kiinni merkiks, et se haluis pitää mun kädestä kiinni, mut mä en haluu nyt joten esitän etten ees huomannu. Hetken päästä Ede huokasee ja ottaa mun ranteesta kiinni, et mä pysähtyisin.
"Oikeesti miks sä oot nyt tollanen" se kysyy turhautuneena.
"Ai millanen?" kysyn esittäen tyhmää.
"No just tollanen" se sanoo ärtyneenä.
"Mä pyysin jo anteeks" se sanoo.
"No sori ei kuulosta ihan siltä, se kuulostaa sarkastiselta ja me myöhästytää kohta, joten mä ainaki meen ny" sanon ja lähen kävelemää.
Ede melkeempä hölkkää mun perässä ku kävelen niin nopeesti, mut me ollaa jo myöhäs kymmenen minsaa. Koulu tuleeki jo näkyvii ja ei mee kauaa ku oon jo käytävällä. Meillä on äikkää nii mul ja Edel on sama tunti kuten melkee kaikis aineis. Mä meen oikeen luokan kohalle ja meen vaa sisää Ede mun perässä. Joonas kattoo mua virnuillen ja mä pyöräytän sille silmiäni.
"Miksi olette myöhässä?" maikka sanoo ku me mennää meijän paikoille. Mä kohautan mun olkapäitä ja Ede ei tee mitää. Joonas kohottaa mulle kulmia.
"Mä selitän sit tunnin jälkee" mä kuiskaan ja se nyökkää.
Mä en ees vaivaudu ottaa koko tunnin aikana kirjoja ja ei opet jaksa valittaa mulle siitä ku ne tietää, et en mä niitä ota kuitenkaa. Ennenku mä huomaankaa nii tunti menee jo ohi. Mä nousen tuolilta ja meen luokan ulkopuolelle oottamaa Joonasta.
"Hei tuutteks te Joonaksen kaa röökille?" Ede kysyy mun takaa. Mä käännyn ja vaa tuijotan sitä hetken.
"No siis ei me nyt mee vaa" sanon ja meen Joonaksen luokse, sillä se on jo menny eteepäin.
"Ootteks te sopinu sen kaa?" Joonas kysyy heti. Mä katon meijän taakse ja Edee ei onneks näy.
"No en mä tiiä oikee. Ei kai" sanon ja katon tiukasti etee päin.
"Ette? Tulitte kuitenki samaa matkaa ja myöhäs" Joonas sanoo.
"No se tunki ittensä mun seuraa ja sit se pakotti puhuu.. Tai no riitelee matkalla ja meijän piti pysähtyy" sanon.
"Miks se on vihanen sulle?" Joonas kysyy.
"Se oli saanu kuvan mis sä ja mä halataa ja näyttää kuulemma siltä, et pussaat mua poskelle ja oon sen mielestä tyytyväisen näkönen" vastaan. Me ollaa ovien kohalla nii mä avaan meille oven ja sit me mennää roskiskatoksien luo.
"Aijaa, se on meille ihan normii" se sanoo.
"Nii on.. Mua vaa vituttaa se ku Ede on nii lapsellinen, et luule et petän sitä tai jotai" selitän ja Joonaksen ilme muuttuu oudoks. Mä katon mun taakse ja siinä se seisoo. Ede.
"Moi" sanon sille.
"Tuu" Ede sanoo ja vetää mut syrjempää.
"Oikeesti ooks sä mulle nyt koko loppu elämäs vihanen?" se kysyy ärtyneenä.
"Mä en jaksa nyt, mä meen Joonaksen luo ja sun ei tarvii tulla mukaa" sanon ja meen Joonaksen luokse.
"No mitäs se" Joonas kysyy.
"Sitä perus paskaa" vastaan naurahtaen.
"Aijaa" Joonas naurahtaa myös.
**
Koulu loppu ja kello on 15:02. Mä kävelen himaa ja käytän Taon ku pääsen ovesta sisää. Tao on tosi innoissaan kuten aina ja laitan sille valjaat. Mä meen ulos ja käytän sen puolen tunnin lenkillä ja palaan takas himaa. Mä päästän Taon sen valjaista ja mä meen ylös mun huoneesee sängylle makaamaa. Mä katon taas sitä samaa ja tylsää valkosta kattoa. Vois laittaa sinne jonku taulun tai jotai. Mun ja Eden pitäs sopii.. Tai mun ei pitäs olla näin lapsellinen ja olla vittuuntunu ja vihanen sille. Mä soitan sille.
"Moi.. Tuuks sä meille?" kysyn hieman epäröiden.
"Öö.. En mä tiiä.. Ooks sä varma, et haluut mut sinne?" Edward varmistaa.
"No pakkkohan meijän nyt on joskus puhuu" sanon.
"Mmm.. No kai mä sit tuun, ei mee kauaa" hän sanoo ja lopettaa puhelun.
Mä nousn ylös sängyltä ja meen alas olkkarii.
"Ede tulee koht" ilmoitan.
"Kukas se on?" mutsi ja faija kysyy.
"No enks mä muka sanonu jo teille, se on mun poikaystävä" vastaan. Molemmat kohottaa olkapäitään ja mä käännyn ja säipsähän säikähdyksestä.
"Vittu Matias! Mä luulin, et oot jo lähteny" sanon ärtyynenä.
"Jaa.. Mä jään tänne siks aikaa, et löyän oman kämpän ja siis.. Eks sä just huutanu sille?" Matias sanoo.
"No siitä on jo ainaki päivä, ja aijaa" sanon ja meen Matiaksen ohi portaisii. Mä pääsen puolee välii rappusii, mut sit tottakai ovikello soi. Mä kiroan hiljaa ja meen rappuset alas ja avaan oven. Mä viiton Eden seuraamaa mua ja niin se tekee. Mä meen mun huonesee Ede perässäni ja me istuudutaa mun sängylle.
"Nii siis" me molemmat alotetaa yhtä aikaa.
"Sano sä vaa eka" sanon Edelle.
"No siis.. Anteeks ihan kaikesta.. Oon ollu lapsellinen" Ede pahottelee ja laskee katseensa syliinsä.
"Sama.. Ei mun sulle ois pitäny sillä tavalla olla vihane.. Anteeks" mä sanon ja katselen Edee. Sen katse on vieläki sen sylissä, mut ei oo kauaa, sillä mä nostan sen leukaa ylös päin, et nään sen silmät.
"Hei.. Sä saat anteeks" mä sanon ja lasken mun käden mun kyljen vieree.
"Nii säki" se sanoo ja suutelee mua.
Words: 1316
Moikka! Täs ois nyt tää uus luku (: Kommentoikaa mitä piditte ja votettakaa. Ja jos ette viel oo käyny lukee mun edellistä tarinaa nii menkää ihmeessä.
~I