Nyt Riittää

23. Viimeinen brunssi

Huom!
Sisältää kirosanoja:)

Aamulla herään melko sikeästi nukutun yön jälkeen Pepin vierestä. Hän ei suostunut jättämään minua yksin vaikka koitin vakuuttaa että keskustelumme jälkeen olin ihan kunnossa. Olin silti pohjimmiltani kiitollinen Pepille.

Peppi tuhisee vielä vieressäni, joten otan puhelimeni ja alan selata kaikkea mistä olen voinut yön aikana jäädä paitsi. Ilmeisesti en mistään erityisestä. Mieleeni palaa eilinen. Kaikki se mitä tapahtui Mikloksen mummin jälkeen.

Koitan unohtaa eilisen nousten sängystä varovasti. Kävelen vaatelipastoni luo. Avaan yhden laatikon jossa on housujani. Otan sieltä mustat college housut jotka vedän jalkaani heti. Sen jälkeen vedän päälleni yhden laatikon ylempää valkean t-paidan, jossa on kuva astronautista ja kissasta. Etsin vielä sukat ja sitten vilkaistuani nukkuvaa Peppiä kohti, poistun huoneestani. Olohuoneemme tuntuu jääkylmältä ja huomaan heti syyn. Parvekkeen ovi on ollut auki ilmeisesti koko yön.

Kävelen sen luokse sulkeakseni oven. Huomaan kuitenkin parvekkeella istuvan Tommin, jolla on tupakka-aski kädessään. Hän istuu kylmällä sementti lattialla. "Miten sinä olet näin aikaisin ylhäällä?" kysyn katsoen häntä hieman kummissani. "Mä päätin että mä lähden Australiaan", Tommi kertoo asiasta kuin se olisi vain pikku juttu. Kulmani kurtistuvat.

"Australiaan? Miksi?" kyselen jälleen. Kyykistyn hänen vierelleen ja pistän ovea hieman pienemmälle. "Mulla ja Jannalla on niin vitusti selvittämättömiä asioita ja väärinymmärryksiä että mun on ihan pakko lähteä sinne. Sillä meidän täytyy puhua. Mä rakastan sitä naista niin helvetin paljon ja mä pelkään että mä menetän sen", Tommi vastaa sytyttäen yhden tupakan. Hän vetää henkoset ja puhaltaa savun pois päin minusta. Huomaan yhden kyyneleen kiiltelevän Tommin poskella. Sen silmät on punaiset, joka luultavasti johtuu itkemisestä tai sitten se ei ole nukkunut.

"Milloin sä ajattelit lähteä?" kysyn. Minulla, kun ei ole mitään hajua mitä minun kannattaisi tehdä. Joudunko lähtemään? Saanko jäädä? Vai mikä on homman nimi?

"Mun lento lähtee kello kaksikymmentä neljäkymmentä kolme tänään", hän vastaa katsoen kaukaisuuteen. Näin pian? Hän ei varmasti ole nukkunut.

Pian kuulen oven narahtavan ja näen Pepin ovenraossa. Hän näyttää vielä hieman uniselle. "Mitä te täällä istutte? Eikö teillä ole kylmä?" hän kysyy katsoen minua ja Tommia. Käännän katseeni Tommiin, joka katsoo Peppiä hetken, mutta kääntää sitten katseensa toiseen suuntaan ottaen toiset henkoset. "Kylmä raikas ilma selventää ajatuksia", Tommi vastaa tumpaten tupakan, josta on vielä paljon jäljellä. Hän laittaa sen tuhkakuppiin.

Nousen ylös. "Mentäisiinkö brunssille?" ehdotan katsoen molempia vuorotellen. Peppi kohauttaa olkiaan. "Mikä ettei, onhan tämä minun viimeinen aamuni ennen lähtöä", kuulen Tommin sanovan takaani. Kun käännyn katsomaan häntä, huomaan hymyn pojan kasvoilla.

Kävelemme kaikki sisälle ja haaraudumme eri suuntiin. Peppi valtaa vessan, koska hän kuulemma tarvitsee aamuisen suihkunsa. Tommi vuorostaan katoaa omaan huoneeseensa, josta pian alkaa kuulua puhetta. Hän on ilmeisesti puhelimessa. Minä itse istahdan sohvalle katselemaan mitä televisiosta voisi mahdollisesti tulla. Kello on jo lähemmäs yksitoista eikä televisiosta sen mukaisesti tule mitään mielenkiintoista. Päädyn silti jättämään television auki kanavalle, jossa pyörii jokin luontoretki ohjelma, jossa neljä ihmistä patikoi metsässä. En itse viihdy metsässä, joten nostan kuvainnollisesti hattua näille eräjormille.

Ohjelman ainoat hyvät puolet ovat hienot maisemat ja lyhyet videopätkät satunnaisista metsän eläimistä.

Puolentoista tunnin kuluttua istumme kaikki vierekkäin sohvalla. Tommikin päättyi käymään suihkussa puhuttuaan kuulemma Mikloksen kanssa puhelimessa. Hän oli kuulemma yrittänyt soittaa Tommille koko yön pyytäen että Tommi voisi anella minua soittamaan Miklokselle. Sitä minä en kuitenkaan olisi tekemässä, sillä haluan nyt keskittyä läheisimpiin ystäviini. Tommista tosiaan on tullut minulle tärkeä hahmo elämääni, tai no ei niin tärkeä kuin Peppi, mutta tärkeä kumminkin.