luku 3:

1.1K 78 12
                                    

nonni mulla on nyt vähän asiaa😅;
eli ensiksi: sori kun en oo kirjottanu tänne pitkään aikaan !!❤️ ja ootte joutunut oottaa tätä lukuu ikuisuuden!!

ja toiseksi: haluun varottaa et tää luku sisältää vähän itsetuhoisuutta että en suosittele että luet tätä jos ahdistut helposti 😘

Ja vielä kolmanneksi: itkin ite ton videon takii et toivon ettei se saa teitä itkeen 😭😭❤️😘

Yoongin näkökulma:

Kun pääsimme meille, vein Jiminin heti patterin viereen ja pidin häntä vielä sylissäni. Poika oli aivan jääkylmä ja horisi koko ajan jotain. "Mä.. tarv..iin mun.........terän" Jimin yhtäkkiä horisee. "Mihin sä sun terää tarviit?" Kysyn vähän hämmentyneenä.
"Se on ainoa asia joka vie mun kivun pois" Jimin vastaa haukkoen henkeään. En välittänyt mitä Jimin sanoi varmaa se johtuu tosta hypotermiasta ajattelin. Mutta päätin kumminkin ihan varmuuden vuoksi piilottaa kaikki veitset ja terävät esineet mitä talosta löytyy.

Skip 10 h

Jiminin näkökulma:

Herään seuraavana aamuna(paitsi täs tarinas ei siis lopulta ollu aamu vaan kello oli jotain tyylii 15.45 xd) haukkoen henkeä. Näin ihan hirveää unta. Vai oliko se unta ajattelen kauhistuneena. On ainoastaan yksi asia millä tarkistaa olenko hullu vai en. Muistan todella huonosti mitään eilisestä mutta muistan aidosti sen että Yoongi oli piilottanut kaikki terä esineet talosta.

Lähdin kävelemään alas. Pysähdyin keittiön kohdalla toivoessani löytäväni veitsen tai edes jotain terävää todistaakseni ettei eilistä olisi tapahtunut. Kävelin nopeasti keittiöön ja vetäisen hädissäni jokaisen keittiön laatikon auki. Kaikki terävät esineet oli poissa. Valun selkä tiskiallasta vasten maahan ja nostan polveni ylös koukkuun. Olin peloissani mitä teen nyt itselleni jos en löydä koko talosta yhtäkään terää? Pian tunnen lämpimät kädet polvillani. Yoongi oli ollut keittiössä koko ajan.

Yoongin näkökulma:

Istuin keittiössä syömässä jogurttia, kun yhtäkkiä kuulen Jiminin juoksevan portaita alas hän jäi hetkeksi seisomaan keittiön oven ulkopuolelle mutta juoksin kumminkin sisään pian. Katselin poikaa ihmeissäni kun hän aukoi hädissään laatikoita ja kaappeja auki. Sitten muistin minähän olin piilottanut kaikki teräesineet. Jimin varmaan muisti sen ja sen takia oli tullut alas yrittämään löytää edes jotain terävää jolla voisi viiltää itseään. Pian kun poika ei löytänyt yhtään mitään, hän lösähti maahan istumaan nojaten polviinsa. Silloin tiesin ajan olevan täydellinen, aijon kysyä että onko hänellä kaikki hyvin?

Lähestyin poikaa hitaasti ja laskin käteni hänen polvilleen. Jimin nosti pienesti päätänsä katsoen minua. Hän näytti nolostuneelta. Nostin hänen leukaansa ja hänen kosteat tähtisilmänsä tuijottivat suoraan omiini. "Jimin nosta sun paitaa" sanoin rauhallisesti pojalle. Jimin epäröi hetken. Näytti siltä että hän olisi halunnut näyttää viiltely jälkensä (joita tiesin olevan paljon) mutta hän ei vain uskaltanut. Silloin poika otti paidan helmastaan kiinni pitäen sitä alhaalla. "Jimin pliis.. sun on pakko nostaa sun paitaa!" sanoin jo vähän ärsyyntyneesti. Poika ei suostunut nostamaan paitaansa vaan kyyneleitä alkoi valumaan hänen silmistään. Silloin en tiedä mitä ajattelin mutta suutelin poikaa ja aloin rauhallisesti samalla nostaa hänen paitaansa. Kun erkanimme toisistamme järkytyin ihan helvetisti.

Jiminin kroppa oli täynnä viiltoja ja arpia. Niitä oli ranteista kyynerpäihin asti, nilkoissa, säärissä, pohkeissa,kyljissä ja alavatsassa.
"Jimin rakas..." Sanoin purien alahuultani etten itse alkaisi itkemään, se tästä vielä puuttuisi. "Sä tuut selviään tästä mikä sulla ikinä onkaan"
"Sulla on aina minut tukenasi" Yoongi sanoi itku kurkussa. Jimin ei enään pystynyt pidättelemään kyyneleitä, vaan romahti kuin pikkulapsi itkemään. Halasin häntä. Halailemme todella pitkään.

"Mennääks nukkuu ku mua väsyttää" sanoin pojalle joka viimein alkoi jo vähän rauhoittumaan. "Okei.... Mut mis mä nukun?" "Sä tullaa nukkuu mun viereen, jos siis haluut? ;))" vastasin Jiminille. "Okei" Jimin vastasi ja lähti kävelemään kohti yläkertaa. "Hei Yoongi mis te.." Jimin oli juuri sanomassa mutta näki Yoongin umpiunessa. Hän oli niin söpö nukkuessaan. Pian Jiminkin kömpi hänen viereensä ja Yoongi veti hänet itseään lähelle ja pian he molemmat jo nukahtivatkin❤️

Nonni en nyt yhtään tiiä mitä tästä osasta tuli kun piti lukee bilsankokeeseen niin yritin siinä samalla kirjottaa tätä teille nii anteeks jo valmiiks jos tästä tuli iha hirvee😅❤️ mut siis kertokaa mulle et kuinka pitkistä näistä luvuista tykkäätte et alanko kirjottaa vähän lyhempiä?🤘🏻 ja sit jos ootte viä ihanii nii kertokaa mikä näistä alhaalta olevista jutuista olis semmonen kiva mitä voisin tehä🤘🏻:

1. Q&A

2. Jotai faktoi ittestäni

3. Teiän kaa joku chat osa (kuulostaa jotenkin tyhmältä xd)

Ja jos haluutte jonku noista nii kysykää multa esim jotai faktoi tai kysymyksii😂❤️

Mut taidan nyt lopettaa tän mun turhan loppu höpinän tähän kun oon näemmä kirjottanu pelkkää tätä mun omaa selostusta jotai 112 sanaa😂😂❤️❤️🤘🏻 #siiriosaa

I'm always here for you❤️ yoonminWo Geschichten leben. Entdecke jetzt