5.

1.1K 95 1

Lysähdän sängylleni ja nappaan lattialta kirjan jota tällä hetkellä luen.
Laitan valkoiset led-valot päälle, ja uppoudun kirjaan.
Luettuani hetkeni menen ulos. Tylsää täällä sisällä hiljaisuudessa on kökötellä.

Kävelen metsäpolkua kohti läheistä puistoa, jossa tykkään luonnostella vihkooni jotain epämääräisiä koukeroita. Istun viileälle puupenkille, ja kaivan puhelimen taskustani. Tätä kautta pääsee myös meille, mutta niinkuin jo mainitsin, metsäpolku on nopein polku joka paikkaan.

Pehmeä musiikki kauntautuu korviini. Ei kuitenkaan minun puhelimesta, en edes kuuntelisi tällaista. Nostan katseeni ja kukapa muukaan kuin Daxel kävelee juuri ohitseni.
Hän pysähtty eteeni kun huomaa minut vaikka yritän olla mahdollisimman näkymätön.
Mulkaisen poikaa ja jatkan luonnosteluani.
Toivon että hän lähtisi kotiinsa eikä enään koskaan puhuisi minulle,  ja niin hän tekeekin. Daxel jatkaa musiikkinsa kuuntelua ja kävelemistä. Huokaisen ja mietin kuinka ruma minun pitäisi olla että tuommoinen poika jäisi tuijottelemaan minua.

Lähden kotiin, sillä alkoi tulla pimeää ja joku juoppo horjui kohti minua. Tietysti olisin voinut lähteä sen körjyn mukaan ja joutua raiskatuksi orjaksi, ehkä olisin ansainnut sen, mutta olisin kuitenkin kärsinyt koti-ikävästä.

Juoksen suoraan huoneeseeni ja vilkaisen ikkunasta. Vastapäisen talon ikkunassa palaa valo...

[Apuuva! Heräsin tänää aamulla ja vilkasin wattpadia, huomasin et mun kirjalla on yli 100 katsomiskertaa! Se on aika pajon mulle :D Kiitos teille lukijoille<3]

Elämän SäveletRead this story for FREE!